Kansalaisten kaivosvaltuus-kunta
– MiningWatch Finland ry

Jotta Suomen vesistöt säilyisivät puhtaana ja paikallisten oikeudet huomioitaisiin paremmin.

UUTISET

EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus – suurimmalta vaaralta vältyttiin, mutta paremminkin voisi olla

23.2.2024 EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen lähtökohta oli huolestuttava. Euroopan komission ensimmäisessä ehdotuksessa koko kaivoksen lupaprosessi, ympäristövaikutusten arviointi (YVA) mukaan lukien, oli ahdettu 24 kuukauteen. Tämä oli erittäin lyhyt aika, sillä normaalisti pelkän YVAn tekeminen kaivokselle vie noin 2,5–4 vuotta.

Komission alustavaa ehdotusta käsiteltiin EU:n parlamentissa ja neuvostossa, samalla kun eri tahot pyrkivät vaikuttamaan neuvottelun lopputulokseen. Lopullinen versio asetuksesta lyötiin lukkoon 29.11.2023.

Asia on Suomen kannalta merkittävä, koska Suomen oletetaan olevan yksi keskeinen EU:n raaka-aineiden tuottajamaa. Suomen ympäristö runsaine vesistöineen on myös altis kaivosten vaikutuksille, joista suurimmat aiheutuvat juuri pinta- ja pohjavesiin. On riski, että lisääntynyt kaivostoiminta ja heikosti säädellyt kaivokset aiheuttavat ekologisesti hauraaseen, pohjoiseen luontoon merkittäviä ja peruuttamattomia vaikutuksia ja huonontavat erittäin puhtaiden vesien laatua. Lue lisää, mitä kriittisten raaka-aineiden asetuksessa kävi.

Yhdistysten valitukset pysäyttivät kairaukset laajoilla alueilla Viiankiaavan suojellulla aapasuolla

Anglo Americanin tytäryhtiö Sakatti Mining aikoi Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin myöntämien lupien avulla aloittaa kairauksen uusissa kohteissa Viiankiaavalla. Näin ei käynyt, sillä luvista valittaneet Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry, Rajat Lapin kaivoksille ry ja Sompion luonnonystävät ry huomauttivat, että kaivosyhtiö oli hakenut toiminnanaloittamislupaa, vaikka malminetsintäluvasta oli päällä valituksia.

Jokihelmisimpukan elinpiiri uhattuna Pirkanmaalla

18.12.2023 Luonnonsuojeluyhdistykset tekivät marraskuun alussa uuden valituksen australialaisomisteiselle kaivosyhtiölle myönnetystä malminetsintäluvasta jokihelmisimpukan esiintymisalueelle Nokian Metsäkylään.

Malminetsintäalue sijoittuu Pinsiön-Matalusjoen Natura 2000 -alueen välittömään läheisyyteen. Pinsiön-Matalusjoessa elää erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku. Joessa elää myös alkuperäistä sisävesikantaa oleva purotaimen. Molemmat näistä ovat alkuperäisiä lajeja, jotka ovat säilyneet alueella jääkauden jälkeisestä ajasta lähtien.

 

Malminetsintä Viiankiaavalla vaarantaa suojeluarvot

18.12.2023 Luonnonsuojeluyhdistykset katsovat, että Sakatti Miningin malminetsintä Viiankiaavalla ei ole lainmukaista ja luvat tulee hylätä. Luvat heikentäisivät yhdistysten mukaan Natura-alueen suojeluarvoja lainvastaisella tavalla. Viiankiaapa on kahdella lailla suojeltu korvaamattoman arvokas aapasuo. Suolla on poikkeuksellisen laaja ja merkittävältä osalta suojeltu lintulajisto, jota muun muassa kairauksen kemialliset vaikutukset vaarantaisivat.

Sulfaatti riski vesistöille Siilinjärvellä

 16.11.2023 Kipsijätteen kaatopaikka Yara Siilinjärven kaivoksella voi aiheuttaa pitkäaikaista vesistöjen pilaantumista, arvioi Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry. Yhdistys ja paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset valittivat kipsisakan kaatopaikan luvan muuttamisesta Vaasan hallinto-oikeuteen, joka palautti asian vakuuden osalta aluehallintoviranomaiselle (AVI) uudelleen käsiteltäväksi. Oikeus katsoi, että vakuus oli määritelty liian alhaiseksi suhteessa siihen, mitä sen pitäisi lupamääräyksien mukaan kattaa.

 

EU:n CRMA – Järjestöjen yhteiset esitteet ja avoin kirje julkaistu

8.9.2023 Avoimessa kirjeessä useat kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat, mm. Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry, Rajat Lapin kaivoksille ry, Villilohi ry ja Lapin matkailuelinkeinon liitto (LME) ilmaisevat huolensa EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta (CRMA).

Järjestöt julkaisivat myös esitteen ja politiikkasuosituksen EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta, jossa kerrotaan mitä se voisi merkitä Suomelle. Löydät avoimen kirjeen ja esitteen täältä: www.kaivosinfo.fi

Lue järjestöjen yhteinen lehdistötiedote asiasta täältä.

Maamme rikkaudet 2023 tulossa

8.9.2023 Kaivoskriittiset päivät Savonlinnassa 22.–23. syyskuuta.

Maamme rikkaudet 2023 -seminaari kokoaa asiantuntijoita ja yleisöä pohtimaan, onko vihreän siirtymän hintana kaivoskolonialismi Pohjolassa. Järjestäjänä toimivat yhteistyöyhdistyksemme Saimaa ilman kaivoksia ja Rajat Lapin kaivoksille.

Kriittisten raaka-aineiden asetuksesta äänestetään syyskuussa

1.9.2023 Euroopan unionin valmisteleman kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukainen sääntely voi toteutuessaan aiheuttaa suuria riskejä Suomen vesistöille ja pohjavesille. EU:n parlamentin odotetaan äänestävän asetusehdotuksesta jo syyskuun 14. päivä.

EU:n ehdotuksessa kriittisten raaka-aineiden asetukseksi on vaarallisia kirjauksia

4.7.2023 EU:n kriittisten raaka-aineiden asetusehdotus esittää kriittisten raaka-aineiden kaivoshankkeiden luvituksen pakollista nopeuttamista 24 kuukauteen. Tämä on erittäin kyseenalaista, sillä 24 kuukautta kaivoksen luvitukseen on äärimmäisen lyhyt aika. Nopeutetussa käsittelyssä on suuri riski luvituksen laadun heikentymiselle.

Toinen kriittisten raaka-aineiden asetusehdotuksen keskeinen ongelma on, että kriittisten materiaalien hankkeilla olisi etusija esimerkiksi vesipuitedirektiiviin nähden. Tämä tarkoittaa, että kriittisen raaka-aineen kaivos voisi saada luvan pilata vesistöjä.

Kaivosvaltuuskunnan videoita

Suomi-Areenan paneelikeskustelu ke 13.7.2022 klo 15. Yhteistyössä järjestöjen Rajat Lapin kaivoksille ja Saimaa ilman kaivoksia kanssa. Metalleja tarvitaan - ymmärrämmekö akkubuumin seuraukset? - Katso MTV3 palvelussa Satu Jaatisen puhe kaivosteollisuuden järkevyydestä Suomen näkökulmasta Suomi-Areenan paneelin jälkeisessä kahvitilaisuudessa...

Vetoomus paremman kaivoslain puolesta

www.kaivosvetoomus.fi Kaivoksien luonne on muuttunut. Kun kaivokset aikaisemmin olivat paljon pienempiä ja suomalaisomistuksessa, niin nykyään ne ovat sata tai tuhat kertaa suurempia sekä lähes kaikki ulkomaalaisten tahojen omistamia. Suomeen kohdistuu kaivosmaana paljon kiinnostusta, koska kaivosyhtiöiden on edullista toimia täällä ja...

Kaivosvaltuuskunnan julkaisuja

Täältä löydät: - Kansalaisjärjestöjen yhteisen esitteen EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta, mukana myös liite - Brochure on EU Critical Raw Materials Act in English, published together with several Finnish Associations - Kaivoslain tärkeimmät korjaustarpeet ja perusteluja -dokumentit - Kaivosuhan alla -julkaisun (runoja ja kirjoituksia)...

Kaivoslaki kuntoon nyt!

Webinaari kaivoslain ongelmakohdista ja niiden ratkaisuista. Mineraaleja tarvitaan, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Suomi tarvitsee edistyksellisen ja kunnianhimoisen kaivoslain. Se on ainoa tie kestävään ja paikallisesti hyväksyttävään toimintaan. Tule kuulemaan kaivoslain ongelmakohdista ja niiden ratkaisuista! Kansalaisten kaivosvaltuuskunta...

Kaivoslain korjauslista (päivitetty)

Puutteita ympäristövaikutusten huomioimisessa ONGELMA 1: Kaivoksen ja sen eri toteuttamisvaihtoehtojen ympäristövaikutuksia ei selvitetä riittävästi kaivoslupaa myönnettäessä. Tämä johtuu siitä, että ympäristölupaa ei vaadita kaivosluvan myöntämisen yhteydessä. RATKAISU 1a (ensisijainen): Kattava, pitkäaikaiset vaikutukset huomioiva ja...

VERKOSTOMME

Kaivoskriittisiä kansalaisryhmiä on Suomessa noin 25–30. Ryhmiä on erityyppisiä: osa paikallisia kyläyhdistyksiä, osa maan tai alueen kattavia kansalaisliikkeitä ja rekisteröityneitä yhdistyksiä.

Kaivosvaltuuskunnan verkostoa

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry on Facebookissa.

Selaamalla oikealle näet tahoja joiden kanssa teemme yhteistyötä.

Saimaa ilman kaivoksia

Saimaa alueelle keskittynyt, elinvoimainen ryhmä.

Ei kaivoksia Suomen käsivarteen

Kaivostoimintaa vastaan Käsivarren ja Tarvantovaaran erämaa-alueilla.

Pelastetaan Kaapelinkulma

Ei kaivosta Kaapelinkulmalle

Kitkan viisaat

Kitkajärven ystävät ja suojelijat.

Ei kaivosta Sokliin

Soklin alue sijaitsee Itä-Lapissa, Urho Kekkosen kansallispuiston ja Värriön luonnonpuiston välissä. Sen läheisyydessä sijaitsevat Korvatunturi ja Tuntsan kuuluisa erämaa-alue sekä kolme Natura- alueverkostoon kuuluvaa kohdetta. Alue tulee säilytetään ainutlaatuisena erämaana, mikä se nyt on!

Stop Talvivaara - Vesistöjen puolesta

Erityisesti Talvivaaran (nykyisen Terrafamen) mittavien ympäristötuhojen vastustamiseen keskittynyt ryhmä. Tavoitteena Talvivaaran (Terrafame-Trafigura) kaivosyhtiön hallittu alasajo.

Ylläs ilman kaivoksia

Ylläs without mines! Ylläksen matkailuimagoa ei saa vaarantaa lyhytkestoisella kaivostoiminnalla.

YHDISTYKSEN ESITTELY

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry -järjestö on syntynyt tarpeesta kehittää yhteistyötä ja vuorovaikutusta paikallisten toimijoiden sekä riippumattomien asiantuntijoiden välille. Tavoitteenamme on edistää paikallisyhteisöjen ja elinkeinojen oikeuksia ja ympäristöarvoja siellä, missä on suunniteltua, olemassa olevaa tai lakkautettua kaivostoimintaa. Järjestöön kuuluu tieteellisiä asiantuntijoita, maanomistajia, elinkeinonharjoittajia ja kansalaistoimijoita eri puolilta Suomea.

 

Tavoitteenamme on vaikuttaa kaivos- ja ympäristöalan viranomaisiin sekä poliittisiin päätöksentekijöihin. Pyrimme siihen, että kaivoksiin ja malminetsintään liittyvän yritystoiminnan luvitus ja valvonta olisivat lain esittämien vaatimusten mukaisia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet toteutuisivat aidosti. Haluamme edistää kaivosalan vastuullisuutta niin ympäristön, sosiaalisten tekijöiden kuin talouden kannalta. Tavoitteenamme on lopettaa luonnonvarojemme heikosti säädelty hyödyntäminen, joka ei ota huomioon esimerkiksi kaivannaisjätteiden vaarallisuutta tai varmista lainmukaisia korvauksia kaikille haitankärsijöille. . Jos kaivoksia tehdään, ne täytyy tehdä kunnolla.

 

Lisäksi katsomme, että korvaamattoman arvokkaat luonnonsuojelualueet ja kansallismaisemat, kuten Saimaa ja Suomen käsivarsi, ovat ns. no-go -alueita, joilla kaivostoiminta tulee kokonaan kieltää.

 

Kansalaisilla on tarve saada puolueetonta ja ymmärrettävää tietoa kaivostoimintaan liittyvissä teknisissä, tieteellisissä ja lainopillisissa kysymyksissä. Tarjoamme asiantuntija- ja vertaistukea sekä kokemusten jakamista. Pyrimme myös tarjoamaan objektiivista tietoa Suomen ja EU:n mineraalipolitiikasta, erityisesti akkumineraalien tarvetta kriittisesti tarkasteltaessa. Ilmastonmuutosta täytyy torjua toimenpiteillä, joilla on aidosti vaikutusta, eikä sitä saa käyttää perusteena kaivoshankkeiden viherpesussa.

 

MiningWatch Finland kuuluu kansainväliseen MiningWatch-järjestöjen verkostoon, ja teemme yhteistyötä kansainvälisten ja paikallisten ympäristöryhmittymien kanssa eri maissa. Osallistumme alan kokouksiin ja kampanjoihin. Järjestämme koulutus- ja keskustelutilaisuuksia etänä sekä tilanteen salliessa myös lähitapaamisina.

 

Ota yhteyttä, kun malminetsintä tai kaivostoiminta askarruttaa.

 

INTRODUCING OUR ORGANISATION

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry (Citizens’ mining assembly) MiningWatch Finland – was founded to develop cooperation and interaction with the local actors, independent scientists and other specialists. Our mission is to promote the local communities’ rights and environmental values where there is planned, existing or discontinued mining activity. The association’s member base consists of scientists, landowners, entrepreneurs and civic actors from all over Finland.

 

We aim to create an impact on the mining and environmental authorities and political decision-makers, so that the citizen’s rights and possibilities to influence decision making would be truly realised, and so that the licensing and monitoring of mining and mineral exploration businesses would fulfil all requirements set by law. We strive to promote environmental, social and economic responsibility of the mining industry. Our goal is to end the poorly regulated exploitation of natural resources, in which the dangerousness of the hazardous mining waste is not acknowledged and in which the compensation for damage is not adequately addressed.

 

In addition, we believe that the nature reserves, national landscapes and other irreplaceable nature sites, such as the Lake Saimaa and the Arm of Finland among others, should be so-called no-go areas.

 

There is a need for citizens to have access to objective and understandable information on technical, scientific and legal issues related to mining. We offer peer support and experience sharing.

 

We also seek to provide objective information on Finnish and EU mineral policies, in particular as related to the critical examination of the societal need for battery minerals. Climate change must be prevented by means which have an actual impact and it should not be used as a justification for the greenwashing of mining in general.

 

MiningWatch Finland is part of the international network of MiningWatch organisations. We cooperate with the international and local environmental groups of various countries. We organise online training and discussion events and, when possible, also in-person events in various locations around Finland.

 

Get in touch when mineral exploration or mining are raising concerns.

 

Liity yhdistyksen jäseneksi

Vuosittaiset jäsenmaksut: Jäsenyys on mahdollinen joko yksityishenkilönä tai yhteisönä/yhdistyksenä.

 

Yksityishenkilölle jäsenmaksu on 25 € (tai omavalintainen summa, jolloin loput on lahjoitusta), pienituloisille 10 €. Yhdistykselle / ryhmälle (kansanliike): 100 €, vähävaraisille 25 €.

 

Kannatusjäsenille (yhteisöt, yritykset yms) jäsenmaksu on 200 tai 500 € tai vapaavalintaisesti enemmän. Jäseneksi liittyvillä ryhmillä / yhdistyksillä on mahdollisuus nimetä ehdokas uutta hallitusta valittaessa.

 

Ota yhteyttä

Puheenjohtaja: Jari Natunen, FT

info@miningwatch.fi

Sosiaalinen media:

https://www.facebook.com/Kaivosvaltuuskunta

Instagram: @kaivosvahdit