UUTISET

Kolme ongelmallisinta hanketta, jotka ovat hakeneet EU:n strategisen kaivoksen statusta

Valtioneuvosto päättää parhaillaan, käyttääkö Suomi veto-oikeutta EU:n raaka-aineasetuksen strategisen kaivoksen statusta hakeneiden kaivosten kanssa. EU:n raaka-aineasetuksen CRMA:n mukaisesti hanke voidaan nimetä strategiseksi vain silloin, kun se voidaan toteuttaa ympäristöllisesti ja sosiaalisesti kestävästi. EU tekee päätöksen perustuen ainoastaan yrityksen toimittamiin tietoihin ja odottaa, että Suomi kansallisvaltiona arvioi paikallisesti hankkeen kestävyyden.

Mustaliuskeen pelottava varjo Rautavaaran yllä

Pohjois-Savossa sijaitsevaan Rautavaaran kuntaan suunnitellaan mustaliuskeavolouhosta aivan kuntakeskuksen välittömään läheisyyteen, jolloin muun muassa kunnan kirkko ja liikuntakenttä sijaitsisivat alle kilometrin etäisyydellä avolouhoksen reunasta. Hanketta ajava Metals One Finland Oy, brittiläisen Metals One PLC:n tytäryhtiö, hakee projektille EU:n strategisen kaivoksen asemaa osana kriittisiä raaka-aineita koskevaa CRMA-asetusta.

KHO ratkaisee kahden vesistön tulevaisuuden – Terrafamen jätteet uhkaavat Vuoksen ja Oulujoen vesistöjä

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa (KHO) on parhaillaan ratkaistavana kysymys, joka vaikuttaa kahden Suomen tärkeän vesistöalueen tulevaisuuteen: Vuoksen vesistöön, mukaan lukien Saimaa, sekä Oulujoen vesistöön. Ratkaisevaa on, sallitaanko Terrafamen kaivannaisjätteiden pysyvä sijoittaminen vedenjakaja-alueelle — ja hyväksytäänkö samalla ratkaisut, jotka eivät huomioi jätteiden miljardien tonnien määrää, äärimmäistä vaarallisuutta, hajoamattomuutta ja pitkäaikaisia vaikutuksia.

Posion malminetsintäluvat hylättiin – ensimmäinen hylkäys pintavesivaikutusten ja II luokan pohjavesialueen puutteellisten selvitysten vuoksi Suomessa

Päätös on merkittävä ennakkotapaus, koska tämä on ensimmäinen kerta Suomessa, kun malminetsintälupa hylätään pintavesivaikutusten puutteellisten selvitysten perusteella. Lisäksi lupa hylättiin ensimmäistä kertaa pohjavesiselvitysten puutteellisuuden vuoksi 2. luokan pohjavesialueella. Päätöksen myötä on odotettavissa parannuksia malminetsinnän pinta- ja pohjavesivaikutusten selvityksiin.

Oikeus kumosi malminetsintäluvat Viiankiaavan suojellulla aapasuolla

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on hylännyt neljä malminetsintälupaa laajoilla alueilla suojellulla Viiankiaavan aapasuolla Sodankylässä. Ratkaisu perustui erityisesti puutteisiin kotkien suojelussa sekä vakuuksien riittämättömään selvittämiseen. Kaivosvaltuuskunta huomauttaa, että malminetsinnän kairauksissa syntyvät jätevedet purkautuvat Viiankiaavan ruhjeisen kallioperän kautta ympäristöön. Jätevettä voi vapautua jopa satoja kuutioita per kairausreikä, mikä vaarantaa erityisesti viitasammakon ja alueen muita matelijalajeja. Luontoarvoiltaan erityinen Viiankiaapa on ylipäätään kaivostoimintaan sopimaton.

Kivilouhosten vaikutukset ja Galtarbyn luvituksen ongelmat

Kivilouhokset – kaivoksen vaikutukset, mutta kevyempi lupakäytäntö. Kemiönsaaren Galtarbyn luvitus on yksi esimerkki tästä ongelmasta. Louhintamäärä voi nousta 900 000 kuutiometriin eli noin 2,43 miljoonaan tonniin, mikä vastaa suurta kaivosta. Kaikki alueen maa- ja kallioperän vesi on pohjavettä, ja myös pintaveden määrä on merkittävä. Hankkeen vesistövaikutuksia ei ole riittävästi selvitetty, vaikka ne voivat olla mittavia.

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta jätti EU:lle uudelleenkäsittelypyynnön kaivoshankkeiden strategisesta statuksesta

Yhdistys katsoo, että käsittelyprosessi sekä strategisen statuksen myöntämiseen liittyvät päätökset sisälsivät vakavia puutteita.

Oikeustaistelu Terrafame-Talvivaaran jätteistä jatkuu – vaikutukset näkyisivät myös Saimaalla

Oikeus hylkäsi Kuusamon Juomasuon kaivospiirin jatkon

Spekulointi vanhoilla kaivosoikeuksilla on aiheuttanut suurta haittaa alueen kehittämiselle ja elinkeinoille, kuten matkailulle.
On erikoista, että kaivoshanketta ajetaan ilman kunnan ja paikallisten hyväksyntää. Yhtiön uskottavuus suhteessa sijoittajiin näyttää katoavan kurssin sukeltaessa Australian pörssissä.

Hallituksen esityksessä pyritään heikentämään kaivosten sääntelyä poikkeuslupien kautta

Suomen tulee varmistaa, että vesien puhtautta suojellaan vihreän siirtymän ja EU:n kriittisten raaka-aineiden kaivosten vyöryessä Suomeen. Suomen pintavesistä 30 % on erinomaisessa tilassa, Euroopan keskiarvo on 15 %. Onko niin, että kymmenen vuoden päästä Suomen erinomaisen tilan järviä ja jokia on pilattu, ja ollaan siirrytty muun Euroopan kaltaiseen tilaan?

Kansalaisjärjestöt: Vesiensuojelulainsäädäntöön haetaan poikkeuslupien höllennystä – ohjaa pilaamaan erinomaisen tilan vesistöjä

Suomen hallitus esittää heikennyksiä vesiensuojelulakeihin. Jatkossa vihreää siirtymää edistävien hankkeiden olisi mahdollista hakea ympäristötavoitteista poikkeamista. Tällaisia hankkeita voisivat olla esimerkiksi metallimalmikaivokset ja akkumineraalitehtaat. Vesistöjen pilaaminen ohjautuu erinomaisen tilan vesistöihin, jotka on erikseen mainittu hallituksen esityksessä poikkeuksen kohteena.

Malmikairaukset vaarantavat pohjavesiä

Malmikairaukset voivat aiheuttaa haittoja pohjavedelle. Silti kairauksia tehdään paljon paikoissa, joissa on pohjavesivarantoja. Voikin kysyä, miksi kairauksia ei valvota riittävästi. Epäkohtia riittää korjattaviksi. Yksi niistä on se, että malmikairauksissa voidaan käyttää haitallisia apuaineita, sillä apuaineina käytettäviä kemikaaleja ei tarkasteta. Kairausreiät saatetaan lisäksi jättää avonaisiksi malminetsinnän jäljiltä, jolloin ne voivat aiheuttaa riskin pinta- ja pohjaveden sekoittumisesta. Malmikairauksissa pitäisikin pohjaveden suojelemiseksi poistaa kairausputket ja sulkea reiät.

Viiankiaavan kairaamattomilta alueilta peruttiin toiminnanaloittamislupia

Malminetsinnän päästöt huolestuttavat – lupien myöntäminen herkille luontoalueille on kyseenalaista. Kairaukset peruttiin toistaiseksi laajoilla alueilla Viiankiaavan suojellulla aapasuolla. Päätösten vaikutusalue on yhteensä lähes 5 000 hehtaaria, jolla ei aiemmin ole tehty kairauksia. Viiankiaavan soidensuojelualueen kokonaispinta-ala on 6 595 hehtaaria. Sakatti Mining on jo pidempään tehnyt kairauksia Viiankiaavan soidensuojelualueen länsilaidalla, Sakatti-nimisellä alueella, joka kattaa pienen osan koko Viiankiaavasta.

EU:n kriittisten raaka-aineiden asetus – suurimmalta vaaralta vältyttiin, mutta paremminkin voisi olla

23.2.2024 EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksen lähtökohta oli huolestuttava. Euroopan komission ensimmäisessä ehdotuksessa koko kaivoksen lupaprosessi, ympäristövaikutusten arviointi (YVA) mukaan lukien, oli ahdettu 24 kuukauteen. Tämä oli erittäin lyhyt aika, sillä normaalisti pelkän YVAn tekeminen kaivokselle vie noin 2,5–4 vuotta.

Komission alustavaa ehdotusta käsiteltiin EU:n parlamentissa ja neuvostossa, samalla kun eri tahot pyrkivät vaikuttamaan neuvottelun lopputulokseen. Lopullinen versio asetuksesta lyötiin lukkoon 29.11.2023.

Asia on Suomen kannalta merkittävä, koska Suomen oletetaan olevan yksi keskeinen EU:n raaka-aineiden tuottajamaa. Suomen ympäristö runsaine vesistöineen on myös altis kaivosten vaikutuksille, joista suurimmat aiheutuvat juuri pinta- ja pohjavesiin. On riski, että lisääntynyt kaivostoiminta ja heikosti säädellyt kaivokset aiheuttavat ekologisesti hauraaseen, pohjoiseen luontoon merkittäviä ja peruuttamattomia vaikutuksia ja huonontavat erittäin puhtaiden vesien laatua. Lue lisää, mitä kriittisten raaka-aineiden asetuksessa kävi.

Yhdistysten valitukset pysäyttivät kairaukset laajoilla alueilla Viiankiaavan suojellulla aapasuolla

Anglo Americanin tytäryhtiö Sakatti Mining aikoi Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin myöntämien lupien avulla aloittaa kairauksen uusissa kohteissa Viiankiaavalla. Näin ei käynyt, sillä luvista valittaneet Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry, Rajat Lapin kaivoksille ry ja Sompion luonnonystävät ry huomauttivat, että kaivosyhtiö oli hakenut toiminnanaloittamislupaa, vaikka malminetsintäluvasta oli päällä valituksia.

Jokihelmisimpukan elinpiiri uhattuna Pirkanmaalla

18.12.2023 Luonnonsuojeluyhdistykset tekivät marraskuun alussa uuden valituksen australialaisomisteiselle kaivosyhtiölle myönnetystä malminetsintäluvasta jokihelmisimpukan esiintymisalueelle Nokian Metsäkylään.

Malminetsintäalue sijoittuu Pinsiön-Matalusjoen Natura 2000 -alueen välittömään läheisyyteen. Pinsiön-Matalusjoessa elää erittäin uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku. Joessa elää myös alkuperäistä sisävesikantaa oleva purotaimen. Molemmat näistä ovat alkuperäisiä lajeja, jotka ovat säilyneet alueella jääkauden jälkeisestä ajasta lähtien.

Malminetsintä Viiankiaavalla vaarantaa suojeluarvot

18.12.2023 Luonnonsuojeluyhdistykset katsovat, että Sakatti Miningin malminetsintä Viiankiaavalla ei ole lainmukaista ja luvat tulee hylätä. Luvat heikentäisivät yhdistysten mukaan Natura-alueen suojeluarvoja lainvastaisella tavalla. Viiankiaapa on kahdella lailla suojeltu korvaamattoman arvokas aapasuo. Suolla on poikkeuksellisen laaja ja merkittävältä osalta suojeltu lintulajisto, jota muun muassa kairauksen kemialliset vaikutukset vaarantaisivat.

Sulfaatti riski vesistöille Siilinjärvellä

 16.11.2023 Kipsijätteen kaatopaikka Yara Siilinjärven kaivoksella voi aiheuttaa pitkäaikaista vesistöjen pilaantumista, arvioi Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry. Yhdistys ja paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset valittivat kipsisakan kaatopaikan luvan muuttamisesta Vaasan hallinto-oikeuteen, joka palautti asian vakuuden osalta aluehallintoviranomaiselle (AVI) uudelleen käsiteltäväksi. Oikeus katsoi, että vakuus oli määritelty liian alhaiseksi suhteessa siihen, mitä sen pitäisi lupamääräyksien mukaan kattaa.

EU:n CRMA – Järjestöjen yhteiset esitteet ja avoin kirje julkaistu

8.9.2023 Avoimessa kirjeessä useat kansalaisjärjestöt ja asiantuntijat, mm. Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry, Rajat Lapin kaivoksille ry, Villilohi ry ja Lapin matkailuelinkeinon liitto (LME) ilmaisevat huolensa EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta (CRMA).

Järjestöt julkaisivat myös esitteen ja politiikkasuosituksen EU:n kriittisten raaka-aineiden asetuksesta, jossa kerrotaan mitä se voisi merkitä Suomelle. Löydät avoimen kirjeen ja esitteen täältä: www.kaivosinfo.fi

Lue järjestöjen yhteinen lehdistötiedote asiasta täältä.

VERKOSTOMME

Kaivoskriittisiä kansalaisryhmiä on Suomessa noin 25–30. Ryhmiä on erityyppisiä: osa paikallisia kyläyhdistyksiä, osa maan tai alueen kattavia kansalaisliikkeitä ja rekisteröityneitä yhdistyksiä.

YHDISTYKSEN ESITTELY

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry -järjestö on syntynyt tarpeesta kehittää yhteistyötä ja vuorovaikutusta paikallisten toimijoiden sekä riippumattomien asiantuntijoiden välille. Tavoitteenamme on edistää paikallisyhteisöjen ja elinkeinojen oikeuksia ja ympäristöarvoja siellä, missä on suunniteltua, olemassa olevaa tai lakkautettua kaivostoimintaa. Järjestöön kuuluu tieteellisiä asiantuntijoita, maanomistajia, elinkeinonharjoittajia ja kansalaistoimijoita eri puolilta Suomea.

Tavoitteenamme on vaikuttaa kaivos- ja ympäristöalan viranomaisiin sekä poliittisiin päätöksentekijöihin. Pyrimme siihen, että kaivoksiin ja malminetsintään liittyvän yritystoiminnan luvitus ja valvonta olisivat lain esittämien vaatimusten mukaisia ja kansalaisten vaikutusmahdollisuudet ja oikeudet toteutuisivat aidosti. Haluamme edistää kaivosalan vastuullisuutta niin ympäristön, sosiaalisten tekijöiden kuin talouden kannalta. Tavoitteenamme on lopettaa luonnonvarojemme heikosti säädelty hyödyntäminen, joka ei ota huomioon esimerkiksi kaivannaisjätteiden vaarallisuutta tai varmista lainmukaisia korvauksia kaikille haitankärsijöille. . Jos kaivoksia tehdään, ne täytyy tehdä kunnolla.

Lisäksi katsomme, että korvaamattoman arvokkaat luonnonsuojelualueet ja kansallismaisemat, kuten Saimaa ja Suomen käsivarsi, ovat ns. no-go -alueita, joilla kaivostoiminta tulee kokonaan kieltää.

Kansalaisilla on tarve saada puolueetonta ja ymmärrettävää tietoa kaivostoimintaan liittyvissä teknisissä, tieteellisissä ja lainopillisissa kysymyksissä. Tarjoamme asiantuntija- ja vertaistukea sekä kokemusten jakamista. Pyrimme myös tarjoamaan objektiivista tietoa Suomen ja EU:n mineraalipolitiikasta, erityisesti akkumineraalien tarvetta kriittisesti tarkasteltaessa. Ilmastonmuutosta täytyy torjua toimenpiteillä, joilla on aidosti vaikutusta, eikä sitä saa käyttää perusteena kaivoshankkeiden viherpesussa.

MiningWatch Finland kuuluu kansainväliseen MiningWatch-järjestöjen verkostoon, ja teemme yhteistyötä kansainvälisten ja paikallisten ympäristöryhmittymien kanssa eri maissa. Osallistumme alan kokouksiin ja kampanjoihin. Järjestämme koulutus- ja keskustelutilaisuuksia etänä sekä tilanteen salliessa myös lähitapaamisina.

Ota yhteyttä, kun malminetsintä tai kaivostoiminta askarruttaa.

INTRODUCING OUR ORGANISATION

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry (Citizens’ mining assembly) MiningWatch Finland – was founded to develop cooperation and interaction with the local actors, independent scientists and other specialists. Our mission is to promote the local communities’ rights and environmental values where there is planned, existing or discontinued mining activity. The association’s member base consists of scientists, landowners, entrepreneurs and civic actors from all over Finland.

We aim to create an impact on the mining and environmental authorities and political decision-makers, so that the citizen’s rights and possibilities to influence decision making would be truly realised, and so that the licensing and monitoring of mining and mineral exploration businesses would fulfil all requirements set by law. We strive to promote environmental, social and economic responsibility of the mining industry. Our goal is to end the poorly regulated exploitation of natural resources, in which the dangerousness of the hazardous mining waste is not acknowledged and in which the compensation for damage is not adequately addressed.

In addition, we believe that the nature reserves, national landscapes and other irreplaceable nature sites, such as the Lake Saimaa and the Arm of Finland among others, should be so-called no-go areas.

There is a need for citizens to have access to objective and understandable information on technical, scientific and legal issues related to mining. We offer peer support and experience sharing.

We also seek to provide objective information on Finnish and EU mineral policies, in particular as related to the critical examination of the societal need for battery minerals. Climate change must be prevented by means which have an actual impact and it should not be used as a justification for the greenwashing of mining in general.

MiningWatch Finland is part of the international network of MiningWatch organisations. We cooperate with the international and local environmental groups of various countries. We organise online training and discussion events and, when possible, also in-person events in various locations around Finland.

Get in touch when mineral exploration or mining are raising concerns.

Liity yhdistyksen jäseneksi

Vuosittaiset jäsenmaksut: Jäsenyys on mahdollinen joko yksityishenkilönä tai yhteisönä/yhdistyksenä.

Yksityishenkilölle jäsenmaksu on 25 € (tai omavalintainen summa, jolloin loput on lahjoitusta), pienituloisille 10 €. Yhdistykselle / ryhmälle (kansanliike): 100 €, vähävaraisille 25 €.

Kannatusjäsenille (yhteisöt, yritykset yms) jäsenmaksu on 200 tai 500 € tai vapaavalintaisesti enemmän. Jäseneksi liittyvillä ryhmillä / yhdistyksillä on mahdollisuus nimetä ehdokas uutta hallitusta valittaessa.

Ota yhteyttä

Puheenjohtaja: Jari Natunen, FT

info@miningwatch.fi

Sosiaalinen media:

https://www.facebook.com/Kaivosvaltuuskunta

Instagram: @kaivosvahdit