Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ja Vesiluonnon puolesta -yhdistykset jättivät kesäkuun lopussa EU:lle uudelleenkäsittelypyynnön kaivoshankkeille myönnetystä strategisesta eli CRMA-statuksesta. Hankkeet olivat Terrafamen, Sakatin Viiankiaavan ja Keliberin kaivoshankkeet sekä Jervoisin koboltin jalostushanke. Yhdistys katsoo, että käsittelyprosessi sekä strategisen statuksen myöntämiseen liittyvät päätökset sisälsivät vakavia puutteita.

Keskeinen ongelma on käsittelymateriaalien salaus, joka estää kansalaisyhteiskunnan edustajia ja asiantuntijoita arvioimasta hakemuksia, hankkeiden kestävyyttä sekä EU:n asettamien direktiivien ja asetuksien täyttymistä. Molemmat ovat EU:n asettamia ehtoja strategisiksi hankkeiksi nimetyille projekteille.

Terrafamen kohdalla erityisen huolestuttavaa on kaivannaisjätteiden määrä ja laatu. Yritys ei ole esittänyt suunnitelmaa, miten ne eivät aiheuttaisi pitkäaikaista ja laajamittaista vahinkoa ympäristölle, EU:n kaivannaisjätedirektiivin vastaisesti. Kaivannaisjätteiden käsittelyssä on puutteita kaikissa mainituissa hankkeissa.

Jervois ei ole myöskään selvittänyt, kuinka pitkään vaaralliset  metallijätteet käsiteltäisiin turvallisesti. Erityinen vaara on, että ne päätyvät Bolidenin ympäristöön vuotavalle vaarallisen jätteen suurkaatopaikalle, joka sijaitsee lainvastaisesti meressä täyttömaalla, Natura- ja pohjavesialueiden vieressä. 

Viiankiaavan osalta taas on erittäin kyseenalaista, että hanke voidaan laskea kestäväksi, koska alueen luonnonsuojeluarvot ovat niin merkittävät.


Suomen luonnonsuojeluliitto on myös jättänyt uudelleenkäsittelypyynnön Terrafamen ja Viiankiaavan hankkeista.


Critical Raw Materials Act (CRMA) on EU:n säädös, jonka tavoitteena on turvata strategisesti tärkeiden raaka-aineiden saatavuus Euroopassa. Sen nojalla tietyille kaivoshankkeille annetaan etuoikeutettu asema, jolloin lupaprosessit nopeutuvat ja hankkeille myönnetään oikeuksia poiketa vesien- ja ympäristönsuojelulainsäädännöstä.


Kansalaisjärjestöt haastavat lisäksi valtioneuvoston päätöksen CRMA-hankkeista KHO:ssa – kyseenalaiset kaivoshankkeet valtion suojeluksessa

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta jätti lisäksi valituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle (KHO) yhdessä usean muun kansalaisjärjestön kanssa viime helmikuussa. Valituksessa puututaan Suomen valtioneuvoston päätökseen hyväksyä EU:n esittämät strategiset hankkeet. Hallitus perustelee päätöstään taloudellisen hyödyn ja työpaikkojen kautta, mutta järjestöjen mukaan hankkeet uhkaavat vesistöjä, suojeltuja luonnonalueita ja paikallisyhteisöjä – yleisen edun vastaisesti. Taloudellisen hyödyn arvioinnissa ei myöskään arvioitu negatiivisia työpaikkavaikutuksia tai valtiolle aiheutuvaa kustannusta pitkäaikaisesta jätehuollosta.

EU:n ja Suomen valtion toiminnassa kriittisten raaka-aineiden hankkeiden yllä leijuu salailun verho, joka peittää alleen keskeiset päätökset ja niiden todelliset vaikutukset.

Terrafamen Kolmisoppi-kaivoshanke on merkittävin ympäristöriski. Poikkeuslupa mahdollistaisi louhoksen sijoittamisen Kolmisoppijärveen, jolloin kaivos olisi osa vesistöä. Hanke kokonaisuutena vaarantaisi Oulunjoen ja Vuoksen vesistöt pysyvästi tehden kaivoksesta yhden Suomen vakavimmista ympäristöuhkista.

Sakatin kaivoshanke on kiistanalainen, sillä osa suunnitellusta toiminnasta sijoittuisi suojellun Viiankiaavan suon alueelle. Viiankiaapa on valtakunnallisesti ainutlaatuinen luontoympäristö, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja on turvattu soidensuojelulailla. Tällaisen ekosysteemin uhraamista akkuteollisuuden lyhytaikaisten tarpeiden vuoksi ei voida perustella rajallisella taloudellisella hyödyllä.

Keliberin litiumkaivoksen lyhytaikaiset avolouhokset tekevät sen ympäristöjalanjäljestä erityisen merkittävän. Järjestöjen mukaan litiumia voidaan hankkia muualta huomattavasti pienemmällä ekologisella kustannuksella, mikä kyseenalaistaa hankkeen strategisen merkityksen.

Järjestöjen vaatimukset KHO:een

Kansalaisjärjestöt vaativat, että valtioneuvoston päätös kumotaan ja hankkeet palautetaan asianmukaiseen valmisteluun. Kaivoshankkeiden ympäristövaikutukset on selvitettävä julkisesti ja ympäristölakien mukaisesti. Natura-alueiden suojelusta ei saa tinkiä – niiden säilyminen on varmistettava. Päätöksenteon läpinäkyvyys on palautettava: salaaminen on lopetettava, ja kansalaisille sekä asiantuntijoille on annettava mahdollisuus osallistua. Kunnalliset päätökset ja kaavoitus on tunnustettava, eikä kaivoshankkeita tule hyväksyä niiden ohi.

Kansallisen CRMA-päätöksen kaikki asiakirjat ja perustelut tulee julkaista, jotta voidaan arvioida kaikkia hallituksen hyväksymiä hankkeita, kuten esimerkiksi Bolidenin Kevitsan laajennusta ja Outokummussa sijaitsevaa Hautalammen kaivoshanketta.

Ratkaiseva hetki kaivospolitiikassa

Mikäli valitus etenee, KHO:lla on mahdollisuus tehdä ennakkopäätös, joka voi muuttaa Suomen kaivospolitiikkaa. Järjestöt odottavat myös EU:n kannanottoa ja arviointia CRMA-käsittelystä.