Vain ympäristöystävälliset kairauskemikaalit tulisi sallia.

Malmikairaukset voivat aiheuttaa haittoja pohjavedelle. Silti kairauksia tehdään paljon paikoissa, joissa on pohjavesivarantoja. Voikin kysyä, miksi kairauksia ei valvota riittävästi.

Malminetsintää harjoitetaan tälläkin hetkellä Suomessa laajoilla alueilla. Lähes jokaiseen malminetsintään kuuluu kairausta. Tämän vuoksi on tärkeää ottaa huomioon se, että maassamme on paljon vesistöjä ja pohjavettä. Pohjavesialueilla kairaukset voivat johtaa pohjaveden ja pintaveden pilaantumiseen. Laajamittaiset kairaukset voivat myös vaarantaa luonnoltaan arvokkaiden elinympäristöjen säilymisen.

Pohjavesialueille suunniteltavan maankäytön tuleekin tukea pohjaveden laadun ja määrän säilymistä hyvänä. Malminetsinnässä tämä merkitsee sitä, että kunnolliselle sääntelylle on tarvetta. Sääntelyn avulla voidaan vähentää ympäristövahinkojen riskiä. On myös huomioitava tosiasia, että

juomavesikäytössä olevaa pohjavettä on paljon myös luokiteltujen pohjavesialueiden ulkopuolella. Laki kieltää myös tämän pohjaveden pilaamisen.

Epäkohtia riittää korjattaviksi. Yksi niistä on se, että malmikairauksissa voidaan käyttää haitallisia apuaineita, sillä apuaineina käytettäviä kemikaaleja ei tarkasteta. Kairausreiät saatetaan lisäksi jättää avonaisiksi malminetsinnän jäljiltä, jolloin ne voivat aiheuttaa riskin pinta- ja pohjaveden sekoittumisesta. Malmikairauksissa pitäisikin pohjaveden suojelemiseksi poistaa kairausputket ja sulkea reiät.

Hyvät käytänteet avuksi

Malmikairauksella on todistettavasti merkittäviä ympäristövaikutuksia, joten toimintaa on syytä parantaa. Hallituksen esityksessä kaivoslaista sanotaan, että kaivosviranomaisen tulisi lupamääräyksiä antaessaan ottaa huomioon hyvät käytänteet, joiden avulla ympäristövaikutuksia voidaan vähentää. Hyvinä käytänteinä mainitaan erityisesti ympäristöystävällisten kemikaalien käyttö.

Maalaisjärjellä ajateltuna malminetsintäyritysten tulisi toimittaa aina tarkat tiedot kairauksen apuaineista ja niiden määristä, mutta tämä ei toteudu käytännössä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes ja ely-keskukset eivät vaadi tietoja käytetyistä apuaineista. Kun tietoja kairauksen apuaineista pyydetään, malminetsintäyritykset saattavat väittää, että ne käyttävät turvallisia kemikaaleja, mutta eivät kerro, mitä kemikaaleja on käytössä.

Erilaisia apuaineita on olemassa valtavia määriä. Esimerkiksi apuaineena käytettävä polyakryyliamidi hajoaa akryyliamidiksi, joka on syöpävaarallinen aine. Lain mukaan pohjavedelle vaarallisten ja syöpää aiheuttavien aineiden päästäminen pohjaveteen on kielletty.

Pohjaveden suojelu perustuu Suomessa keskeisesti ympäristönsuojelulain (YSL, 527/2014) 17 §:n pohjaveden pilaamiskieltoon 1. Valtioneuvoston asetuksessa (1022/2006) säädetään päästökiellosta pohjaveteen 2.

Maalämpöporauksissa ja malmikairauksissa eri vaatimukset vaikka riskit samoja

Maalämpökaivojen porauksissa käytetään samankaltaisia laitteita kuin malmikairauksissa. Maalämpökaivojen poraukset tehdään 120–300 metrin syvyyteen, mikä on tyypillinen syvyys myös malmikairauksissa. Pohjaveden suojelemiseksi malmikairauksissa tulisi sallia vain biohajoavien ja vaarattomien apuaineiden käyttö. Lisäksi voiteluaineiden tulisi olla biohajoavia ja ympäristöystävällisiä, kuten maalämpökaivojen porauksissa.

Jos maalämpökaivojen porausta tehdään pohjavesialueella, sille tarvitaan aluehallintoviranomaisen (AVI) myöntämä vesilainmukainen lupa 3. Pohjavesialueiden ulkopuolella maalämpökaivojen asentamiseen tarvitaan kunnan rakennusvalvonnasta haettava toimenpidelupa. Malmikairauksia voidaan sen sijaan tehdä jopa ainoastaan maanomistajan luvalla. Malminetsinnässä tulisikin pohjaveden pilaantumisvaaran vuoksi edellyttää ympäristö- tai vesilupaa, tai vähintään ympäristölupaviranomaisen lausuntoa.

Malmikairauksissa kemikaalien käyttöön tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä niissä voidaan käyttää suuria määriä apuaineita. Kairausreikiä voi olla maastossa 30–50 metrin välein.

Kun maalämpökaivo poistetaan käytöstä, putki poistetaan ja kaivo suljetaan betonilla tai bentoniittisavella. Maalämpökaivojen porauksessa putket myös tiivistetään maaperän alla olevaan kallioon. Malmikairauksessa kairausputket suljetaan joissain tapauksissa hatulla ja lukolla, mutta ei aina. Jos malmikairauksen putki jätetään auki, pinta- ja pohjavesi voivat sekoittua.

Yksi varteenotettava riski pohjaveden pilaantumiseen on, että joillakin malmirikkailla alueilla kallioperä, josta muodostuu malmikairausjäte eli kairaussoija, ylittää pilaantuneiden maa-alueiden arvot moninkertaisesti4. Tämä johtuu siitä, että malmikairausta tehdään yleensä malmirikkailla alueilla, joilla arvot ovat koholla.

Näillä alueilla kairaamisen voi haitta-aineiden suhteen rinnastaa pilaantuneilla maa-alueilla kairaamiseen. Pohjavesiriskiä tulisikin malmirikkailla alueilla kontrolloida erityisen tarkasti. Maalämpökaivoakaan ei saa lähtökohtaisesti kairata pilaantuneeseen maahan. Malmikairauksissa maastoon jätettävät putket haittaavat myös muita maa-alueiden käyttäjiä. Paliskuntain yhdistyksen mukaan kairausputket aiheuttavat vaaraa moottorikelkalla tai mönkijällä ajaessa. Niitä on lisäksi vaikea havaita lumen alta. Metsähallituksen mukaan kairausputket ovat rikkoneet metsäkoneiden renkaita.

Voikin miettiä, olisiko itse tyytyväinen, jos omalle maalle jätettäisiin pysyvästi maasta koholla olevia metallisia putkia. Kairausputkien paremmalle loppukäsittelylle olisi hyvät perusteet.

Muista maista mallia rajoituksille

Suomen viranomaisten kannattaa seurata, millaisilla keinoilla muut maat pyrkivät vähentämään kairausten aiheuttamia ympäristövahinkoja. Monissa maissa on esimerkkejä siitä, miten pohjavettä voidaan suojella säännöksillä.

Irlanti sallii ainoastaan biohajoavien, vaarattomien ja myrkyttömien kemikaalien käytön. Yhdysvaltojen Wisconsinin ja Minnesotan osavaltioilla on lista sallituista kairausten apuaineista. Irlannissa malminetsintäyrityksen täytyy toimittaa tiedot ja käyttöturvatiedotteet apuaineista ennen kairauksia ja raportoida niiden käytöstä jälkeenpäin. Raportin täytyy sisältää aineiden käytön pitoisuudet ja kairaussyvyys. Jos aineita vuotaa ympäristöön, yrityksen pitää ilmoittaa vuodon määrä ja syvyys.

Malminetsinnästä puhuttaessa kyse on jo hyvin suurista alueista Suomen maa-alaa, ja lähes jokaiseen malminetsintään kuuluu kairausta. Asia tulee siis koskemaan laajaa joukkoa suomalaisia. Voikin kysyä, kuka tarkkailee, että kaivot pysyvät juomakelpoisina?

1 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140527

2 https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20061022

3 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110587

4 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2007/20070214