Lannoitetehdas Yaran kipsijätteelle pitää löytää hyötykäyttöä tai sijoituspaikka
Kipsijätteen kaatopaikka Yara Siilinjärven kaivoksella voi aiheuttaa pitkäaikaista vesistöjen pilaantumista, arvioi Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry. Yhdistys ja paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset valittivat kipsisakan kaatopaikan luvan muuttamisesta Vaasan hallinto-oikeuteen, joka palautti asian vakuuden osalta aluehallintoviranomaiselle (AVI) uudelleen käsiteltäväksi. Oikeus katsoi, että vakuus oli määritelty liian alhaiseksi suhteessa siihen, mitä sen pitäisi lupamääräyksien mukaan kattaa.
Yhdistys pitää mahdollisena, että kaatopaikalle ei pystytä asettamaan niin kattavaa vakuutta, että sillä voitaisiin saada hallintaan jätekasasta tuleva pitkäaikainen vuoto sekä pinta- ja pohjavesien puhdistus pitkien aikojen kuluessa. Vakuuden pitäisi kattaa myös puhdistustyöt kaivoksen sulkemisen jälkeen.
Kaatopaikalle sijoitetaan kipsijätettä noin 1,5 miljoonaa tonnia vuodessa. Vuotoja ympäristöön tulee muun muassa silloin, kun kipsijätekasan päälle sataa vettä.
”Jätteen paikalleen jättäminen ei ole ratkaisu, vaan jätteelle täytyy keksiä turvallista hyötykäyttöä. Vaihtoehtona on stabiloida jäte kaivoksen louhoksen pohjalle siten, että se ei pysty pilaamaan ympäristöä pitkienkään aikojen kuluessa”, arvioi Kaivosvaltuuskunnan puheenjohtaja, biokemisti FT Jari Natunen.
Jätteiden läjitystä kaivoksen alueelle yhdistys pitää lähtökohtaisesti kestämättömänä.
Melulupa kumottiin
Yhdistys myös tuki paikallista henkilöä hänen valittaessaan uudesta kiertovesialtaasta, jota ryhdyttiin rakentamaan ainoastaan Siilinjärven ympäristönsuojelutarkastajan antamalla meluluvalla, ilman kunnollista ympäristövaikutusten arviointia. Luvassa, ja erikoista kyllä myös AVI:n kipsijäteluvassa, esitettiin, että muun muassa suurta louhintaa käsittävä rakennustoiminta voitaisiin suorittaa meluluvalla.
Vaasan hallinto-oikeus kumosi meluluvan todeten kiertovesialtaan kuuluvan osaksi kipsinläjityksen kokonaisuutta, minkä vuoksi sitä ei voida rakentaa erillisellä meluluvalla.
Yara Siilinjärven rajanaapurin mukaan lupa altaan rakentamiseen on myönnetty ilman voimassa olevaa ympäristölupaa ja aloituslupaa. Hänen mukaansa kiertovesiallasta on rakennettu ikään kuin aluehallintoviraston antamat ympäristölupapäätökset ei koskisi sitä.
”Voimassa olevassa ympäristöluvassa allasta ei ollut, ja käsittelyssä oleva lupa ei ollut lainvoimainen.”
Yhdistyksen mukaan ympäristöviranomainen toimi harkitsemattomasti, kun antoi luvan altaan rakentamiseen meluluvalla. Allasta on rakennettu puutteellisilla ympäristötiedoilla ja -selvityksillä, minkä vuoksi jää kysymyksiä siitä, millaisia ympäristövaikutuksia altaalla tulee olemaan.
Elohopeapitoisuus saattaa nousta
Yara on fosfaattikaivos, jonka jätteet ovat pitkäaikaisesti haitallisia. Jos jätekasa liukenee, sulfaatti kulkeutuu vesistöihin. Päästöt pilaavat ympäristöä ja ravintoketjuja.
Suomen järvet ja vesieliöt ovat sopeutunut hyvin alhaiseen suolapitoisuuteen. Kun suolan määrä nousee suhteellisen pieniäkin määriä, se riittää muuttamaan eliöyhteisöä siten, että se ei toimi enää entisellä tavalla. Kalat voivat vähentyä ja niiden ravinnon saanti heikkenee. Tärkeä ilmiö on myös se, että kalojen elohopeapitoisuus nousee.
Sulfaatti kerrostuu sedimentin pintaan järven pohjaan, jossa mikrobit tekevät elohopeasta metyylielohopeaa. Erityisesti petokaloissa elohopeapitoisuus voi ylittää myyntinormin ja Euroopan unionin ympäristölaatunormin, joiden tarkoituksena on suojella haitallisen elohopean rikastumiselta kaloja syöviin eläimiin ja ihmisiin.
Päästöt heikentävät vesistöjen tilaa
Yhdistys on valittanut myös Yara Siilinjärven ympäristöluvan olennaisesta muuttamisesta kaivoksen toiminnan osalta. Vaasan hallinto-oikeuden mukaan valituksessa ei yksilöity vesimuodostumaa, jonka tila heikkenisi kaivostoiminnan muutoksen seurauksena. Oikeuden mukaan lupaa ei ole syytä kumota valituksessa esitetyllä väitteellä vesistöjen ekologisen tilan heikentymisestä.
Yhdistyksen näkemyksen mukaan kaivostoiminta heikentää lähivesistöjen tilaa.
”Kaivosvaltuuskunta on edelleen huolissaan kaivostoiminnan päästöistä lähijärviin ja katsomme, että päästöt heikentävät näiden vesistöjen tilaa. Vaikutusta ekologiseen tilaan ei ole edelleenkään selvitetty.”