Asiantuntijalausunto koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi Geologian tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta (HE 211/2020 vp)

10.2.2021

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta / MiningWatch Finland ry haluaa ilmaista lausunnossaan huolensa Geologisen tutkimuskeskuksen kansainvälisten operaatioiden yhtiöittämisestä erityisesti kehittyvien maiden mineraalisektoriin liittyvissä tehtävissä. Koska lakiesitys on puutteellinen etenkin GTK:n liiketoiminnan sisältöjen, kumppaneiden sekä operaatioiden vaikutusten ja riskien tarkemman kuvauksen osalta, yhdistys on tehnyt taustaselvitystä kotimaisten ja ulkomaisten tahojen suuntaan.

Tarkastelemme hankkeen ongelmia seuraavista näkökulmista:

1. Perustehtävästä etääntyminen ja maineriskit Suomelle

2. Heikko kapasiteetti aitoon kestävän kehityksen toimintaan ja erityisesti dialogiin kansalaisyhteiskuntien suuntaan

3. Toiminnan riskit kehittyvien maiden yhteiskunnille

4. Mahdollinen EU:n sääntöjen ja hyvän hallintotavan vastainen valtiontuki sekä omistajuuskysymys

5. Vaatimuksemme tarvittavista selvityksistä ja selvitysten jälkeen mahdollisen yhtiön hallinnosta.


Johtopäätöksemme ovat seuraavat:

GTK:n ymmärrys kulttuurisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä tekijöistä, tai kyky toimia avoimesti kansalaisten suuntaan ei ole Suomen valtion viranomaiselle sopivalla tasolla, mikä muodostaa huomioon otettavia riskejä uuden yhtiön toiminnassa. Tämä on erittäin huono lähtökohta toimittaessa vielä vaativimmissa olosuhteissa kehittyvissä maissa. Lakiesitys on valmisteltu puutteellisesti, koska siinä on esitelty pelkästään taloudellisia riskejä, kuten veroja konkurssiriskejä.

Suomen kansainvälisen maineen kannalta mahdollinen sotkeutuminen konflikteihin paikallisyhteisöjen tai ympäristöjärjestöjen kanssa ovat erittäin suuret. GTK:n kansainvälisen toiminnan kautta mahdollisesti saatavat taloudelliset hyödyt Suomen valtiolle ovat suhteessa toiminnan lukuisiin riskeihin nähden aivan liian pienet.

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Geologian tutkimuskeskuksesta annetun lain muuttamisesta

Asiantuntijalausunto EDK-2021-AK-349560, HE 211/2020 vp TaV 02.03.2021 Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry Asiantuntijalausunto

Lue lausunto tästä:

https://kaivosvaltuuskunta.fi/kkv-lausunto-gtk-lakiesitys-10-2-2021/

KAIVOSVAALIKONE on avattu – vastaa vaalikoneen väitteisiin ja anna äänesi kuulua!

MALMINETSINTÄ JA KAIVOSTOIMINTA ON

TÄRKEÄ PAIKALLINEN AIHE MONISSA KUNNISSA

Malminetsintää tai kaivos meidän kunnassa – mistä on kysymys?

Kaivosvaalikone vie kuntavaaliehdokkaat ja äänestäjät malminetsinnän ja kaivostoiminnan peruskysymysten ääreen kuntavaaleissa.  Kuntavaalien ennakkoäänestys alkaa 26.5 ja varsinainen äänestyspäivä on sunnuntaina 13.6.2021.

Monelle äänestäjälle tämä on erittäin keskeinen ja tärkeä aihe, mutta useimmat muut vaalikoneet ohittavat kaivosteeman.

Kaivosvaalikone ei unohda. Vastaa väitteisiin ja anna mielipiteesi kuulua.

“Koska suomalainen puhdas luonto ja kansalaisten oikeudet ovat meille tärkeitä”

Kaivosvaalikoneen on toteuttanut Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry. Tavoitteenamme on edistää paikallisten ihmisten, elinkeinojen ja yhteisöjen oikeuksia ja ympäristöarvoja siellä, missä on suunniteltua, olemassa olevaa tai lakkautettua kaivostoimintaa.

Tykkää Facebookissa: https://www.facebook.com/kaivosvaltuuskunta

Takaisin kotisivulle: https://kaivosvaltuuskunta.fi

Twitter: https://twitter.com/kaivuut  ja Instagram:  @kaivosvahdit

Kaivosten vedet virtaavat perjantaina työ- ja elinkeinoministeriön eteen

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry – MiningWatch Finland julkistaa perjantaina 23.10. #vesitys-kampanjan, jolla se ottaa kantaa kaivoslakivalmisteluun. Vesitys alkaa taidetapahtumalla, joka järjestetään klo 8 -13 työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) pääsisäänkäynnin edessä. Ministeriössä on samana päivänä kaivoslakityöryhmän kokous.

Uutta kaivoslakia valmistellaan parhaillaan, mutta uudistuksen tavoitteet ovat vesittyneet. TEMin työryhmän esitys on ristiriidassa sekä hallitusohjelman että perustuslain kanssa..

Nykyinen kaivoslaki mahdollistaa vesistöjä raskaasti kuormittavan kaivostoiminnan. Uusi laki ei korjaa tilannetta, jos nyt voimassa oleva muutosesitys jää voimaan. Tästä syystä MiningWatch Finland vaatii lakiesitykseen selkeitä parannuksia.

Perjantain tapahtumassa päähuomio on vesistöjen kohtalossa. Kasvava kaivostoiminta uhkaa merkittävästi ainutlaatuisia makean veden varantojamme. Tapahtumassa on esillä #vesitys-somekampanjalla kerättyjä vesinäytteitä eri paikkakunnilta. Ohjelmassa on keskusteluja, vesimusiikkia, performanssia ja osallistavaa taidetta.

Kaivosten jätevesien puhdistaminen on edellen puutteellista, ja vesistöihin päätyy huomattavia määriä haitta-aineita. Nykyisten kaivosten haittavaikutukset lähivesistöihin tulevat kestämään vähintään satoja, mahdollisesti jopa tuhansia vuosia.

Vesialueiden omistajia ja elinkeinon harjoittajia täytyy kuulla paremmin ja haitankärsijöille täytyy taata todellisia menetyksiä vastaavat korvaukset. Kaivoslainsäädäntööntulee kirjata vaatimus käyttää jätevesien puhdistamiseen parasta saatavilla olevaa tekniikkaa. Jätevesien raja-arvoja pitää tiukentaa ja valvontaa parantaa. Jätteiden laittomat ja pitkäaikaiset vesivaikutukset tulee estää jo kaivosta perustettaessa.

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry – MiningWatch Finland on valtakunnallinen kansalaisten etujärjestö, johon kuuluu asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä eri puolilta Suomea. Sen tavoitteena on edistää kansalaisten oikeuksia ja ympäristönäkökohtia siellä, missä on suunniteltua, olemassa olevaa tai lakkautettua kaivostoimintaa. Yhdistys kuuluu kansainväliseen  MiningWatch-järjestöjen verkostoon, ja teemme yhteistyötä kansainvälisten ja paikallisten ympäristöliikkeiden kanssa.

Lisätietoja:

Jari Natunen, puheenjohtaja, 040 952 7815, njarit[at]yahoo.com
Mika Flöjt, varapuheenjohtaja, 040 578 8784, mika.flojt[at]gmail.com

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry – MiningWatch Finland

Vesinäytteitä ja #Vesitys-kampanjan aloitustapahtuma perjantaina 23.10. klo 8–13 TEM:n kaivoslakityöryhmän kokouspäivän ajan. Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) edustalla, Aleksanterinkatu 4, 00170 Helsinki

Kuva: Minna Hentilä

Mieslahden tutkimussuunnitelmat eivät vakuuta luontoväkeä

Mieslahden purkuvesipäästöt ovat saaneet laajaa huomiota osakseen. Neljä
yhdistystä on jättänyt ELY-keskukselle yhteisen huomautuksen Paltamoon
suunnitellusta Mieslahden kaivoksesta. Huomautus koskee Elementis Mineralsin
tarkkailuohjelmaa, jossa määritellään esitys luonnon, vesistön ja ympäristön
tarkkailusta.

Purkuputken myötä hanke on muuttunut oleellisesti. Puuttuvat tiedot ovat niin laajoja, että alueelta tarvitaan YVA”, sanoo Oulujärven vapaa-ajan asukas Mika Flöjt, Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry:n varapuheenjohtaja. Vain yksi lähistön kaivoshankkeista on tutkittu YVA:lla eli ympäristövaikutusten arvioinnilla – se on laadittu ainoastaan osasta Mieslahden kaivospiiriä (kaivospiiri 3030). Muut, tulevat Mieslahden kaivoksen alueet eivät ole YVA:n piirissä.

Koska YVA-lain mukainen arviointi on suoritettu olennaisilta osiltaan puutteellisesti (eli vain osa hankkeesta otetaan huomioon YVA:ssa), tulee Kainuun ELY-keskuksen kiireellisesti selvittää, että miten uusi YVA laaditaan Elementis Mineralsin moniosaiselle alueelle. Hanke on vaikutuksiltaan merkittävä, minkä takia YVA tulisi käsitellä harkinnanvaraisena.

“Tarkkailuohjelma vaikuttaa ennenaikaiselta, kun ympäristölupa on vielä valituskäsittelyssä. Emme pidä kaivoshanketta totetuttamiskelpoisenä luonnon, ympäristön, terveyden taikka
EU:n vesi- ja kaivannaislakien lähtökohdista”, toteaa ympäristöbiokemisti Jari Natunen, Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan puheenjohtaja.

“Naapureita kohtuuttoman pitkään kiusanneen kaivoshankkeen
olisi tullut raueta kaivoslain mukaan jo vuosia sitten, ja tästäkin
on valitukset vireillä,” jatkaa Paltamon Luonto ry:n puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen.

Lajiston ja päästöjen selvittäminen yhä kesken

Paltamon luonto ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry sekä valtakunnalliset järjestöt Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry ja Vesiluonnon puolesta ry ja esittivät tarkkailuohjelmasta seuraavaa:

Yhdistysten mielestä kaivoshankkeen selvityksissä ja tarkkailuohjelmaesityksessä on edelleen huomattavia lainvastaisia puutteita. ELY-keskuksilla on velvollisuus kehottaa lisäselvityksiin, vaikutusten arviointeihin ja osallistumalla uudistetun tarkkailuohjelman laadintaan. Näiden syiden vuoksi hankkeen eteneminen on keskeytettävä siihen asti, kunnes riittävät selvitykset on saatu ja hankkeen kaikki vaikutukset on asianmukaisesti arvioitu.

Ennen tarkkailuohjelman määrittämistä on tiedettävä lähtötilanne. Eäinten osalta tämä tarkoittaa liito-oravan, lepakoiden, saukon ja viitasammakoiden esiintymisen selvittämistä. Kaivosalueella esiintyy useiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja joita ei saa hävittää tai heikentää luonnonsuojelulain 49.1 § nojalla.

Tarkkailun tulee perustua kattaviin esiselvityksiin sekä lainvoimaiseen ympäristölupaan. Lupa on nyt Vaasan hallinto-oikeudessa, koska kaikki osapuolet ovat valittaneet lupapäätöksestä.

Kertyvät aineet on mitattava kattavasti kaloista ja planktonista. Sedimenttien saastuminen on selvitettävä. Erityistä huomioita on kiinnitettävä suola-aineisiin, lantanoideihin ja metyylielohopeaan. Suola-aineet johtavat metyylielohopean ja rikkivedyn muodostumiseen, kalojen elohopeatason nousuun, sekä kuhien karkoittumiseen erityisesti syviltä alueilta talvella.

Myös kemikaalien osalta tarvitaan esiselvitys alueen perustilasta. Alueen koelouhoksien pohjasta on mitattava laajin alkuainekoostumus, minkä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on esimerkiksi vastaavasti määrännyt Terrafamen tarkkailuun.

Kalalajeista ohjelmaan on lisättävä made, särki/lahna, siika, ja muikku. Arseenia pitää seurata useammista kalalajeista, erityisesti siiasta ja muikusta.

Yhdistykset painottavat tarkkailuohjelmaesityksestä puuttuvia aineita, kuten luvittamattomat haitalliset aineet: metyylielohopea, strontium, litium, rubidium, ja harvinaiset maametallit.

Sedimenttien mittaukset

Sedimenttien mittaukset tarvitaan purkupaikan läheisyydestä, purkualueen rajan
uusista pisteistä, sekä syvänteiden pohjasta. Näistä on syytä selvittää kaikkia vesistä havaittuja, ja erityisesti vesitöissä pitoisuudeltaan kohonneita ja/tai päästöissä yleisiä niin sanottuja harvinaisia maametalleja, kuten cerium, lantaani, neodynium ja yttrium. Harvinaiset maametallit ovat kertyviä ja haitallisia aineita.

Oulujärven jätevesien yhteisvaikutus purkuputken alueella on syy, miksi tarkkailun tulee olla tarkempaa kuin kaivoksilla yleensä, toteaa Mika Flöjt.

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry on valtakunnallinen kansalaisten etujärjestö, johon kuuluu asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä eri puolilta Suomea. Sen tavoitteena on edistää kansalaisten oikeuksia ja ympäristönäkökohtia siellä, missä on suunniteltua, olemassa olevaa tai lakkautettua kaivostoimintaa.

Lisätietoja: Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry

Jari Natunen, puheenjohtaja, 040 952 7815, njarit[at]yahoo.com
Mika Flöjt, varapuhteenjohtaja, 040 578 784, mika.flojt[at]gmail.com

Tietolaatikko

Mieslahden kaivoksen tarkkailuvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 17.12.2019 myöntämään ympäristö- ja vesitalouslupaan nro 157/2019 Dnro PSAVI/3365/2014. Lupapäätöksen lupamääräyksessä 58 on määrätty toteutettavasta tarkkailusta. Lupamääräyksen 58 mukaan yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettu Kainuun ELY-keskuksen arvioitavaksi. Kalastoa ja kalastusta koskeva tarkkailusuunnitelma on toimitettu Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle hyväksyttäväksi.

Tarkkailusuunnitelmassa on kuvattu käyttötarkkailu, päästötarkkailu, ympäristövaikutusten tarkkailu sekä tulosten toimittaminen ja raportointi. Muistutusaika on päättynyt. Valitettu ympäristölupa löytyy täältä.

Valtion ja Terrafamen irtaannuttava yhteistyöstä Trafiguran kanssa

Valtion ja Terrafamen irtaannuttava yhteistyöstä Trafiguran kanssa

Viitaten YLE:n uutisointiin 20.9.2020 ja 21.9.2020 sekä aikaisempiin helmikuun 2017 uutisiin Trafiguran mahdollisesta osallistumisesta rikoksen tunnusmerkit täyttävään toimintaan, katsomme, että valtionyhtiö Suomen Malmijalostus Oy:n ja sen enemmistöomistuksessa olevan Terrafame Oy:n tulee irtaantua Trafiguran kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Trafigura on todistetusti sekaantunut maailmalla useisiin skandaaleihin, kuten ihmisoikeusrikkomuksiin ja ympäristömyrkkyjen vastuuttomaan käsittelyyn, mistä on aiheutunut vakavia ongelmia kymmenien tuhansien ihmisten terveydelle ja ympäristölle. Lisäksi yhtiö on epäiltynä osallisuudesta kansainväliseen korruptioon ja rahanpesuun useissa maissa. Yhtiö on harjoittanut tiedotusvälineisiin kohdistuvaa painostusta mm. Guardian -lehteen ja Norjan yleisradioon. Kyseiset tapaukset eivät ole satunnaisia yksittäistapauksia.

On käsittämätöntä, että Suomi, joka on vuosia menestynyt erinomaisesti kansainvälisissä korruptiovertailuissa, toimii nyt valtionyhtiön johdolla yhteistyössä vakavissa skandaaleissa toistuvasti ryvettyneen suuryhtiön kanssa. Mikään hallitusohjelma ei voi tukea yhteistyötä Trafiguran kaltaisen, eettisesti erittäin kyseenalaisen skandaaliyhtiön kanssa.

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry. – MiningWatch Finland muistuttaa lisäksi, että valtioneuvoston päätös Talvivaara–Terrafame–Trafiguran uraanituotantoluvalle on perustunut virheelliseen ja puutteelliseen hakemukseen. Hakemuksesta on vireillä useita valituksia KHO:ssa. Poliittisten päättäjien ei tule puoltaa Talvivaara–Terrafame–Trafiguran toimintaa. Terrafame saastuttaa vakavasti Oulujoen ja Vuoksen (Saimaa) vesistöjä. Radioaktiivisen ja moniongelmaisen mustaliuskeen jäteongelma Talvivaaran kaivosalueella on valtava. Se tulee saastuttamaan ympäristöä sekä etenkin vesistöjä vuosisatoja, jopa vuosituhansia kaivostoiminnan päättymisen jälkeen.

Suomen valtion täytyy noudattaa toiminnassaan korostetun tarkasti huolellisuus- ja varovaisuusperiaatteita. Painotamme, että hallituksen uusi valtionyhtiöiden omistajaohjausstrategia korostaa, että valtionyhtiöiden tulee toimia ekologisesti, sosiaalisesti, vastuullisesti ja taloudellisesti kestävällä ja eettisesti esimerkillisellä tavalla. Talvivaara–Terrafame–Trafigura ei täytä mitään näistä kriteereistä.

Ainoa oikea toimenpide on, että Terrafame irtaantuu täysin yhteistyöstä Trafiguran kanssa.

TEM:n lakivalmistelu ei noudata hallitusohjelmaa


MiningWatch Finland näkee kaivoslakiuudistuksessa merkittäviä puutteita.

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjestää tänään kansalaiskuulemisen valmisteilla olevasta kaivoslakiuudistuksesta. Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry – MiningWatch Finland on tyytymätön keskustelun pohjana olevaan TEM:n kaivoslakiluonnokseen. Se on ristiriidassa Marinin hallituksen hallitusohjelman ja Suomen perustuslain kanssa, eikä se ota riittävästi huomioon talousvaliokunnan mietinnön tai Vihervuoren kaivoslakiselvityksen kirjauksia. Esitys jättää myös suurelta osin huomiotta eduskunnalle jätetyn Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen, jonka allekirjoitti yli 58 000 kansalaista.
Valmisteilla oleva kaivoslakiuudistus on poikkeuksellisen merkittävä poliittinen päätös. Kaivosteollisuuden asema ja sitä koskeva sääntely on kohtalon kysymys koko Suomelle, sillä nykyinen kaivoslaki antaa kohtuuttoman suuren vallan kenelle tahansa, joka osoittaa kiinnostusta Suomen maaperän
mineraaleihin.

Erityisen uhan muodostaa valmisteilla oleva Kanadan ja EU:n välinen CETA-sopimus. Jos sopimus ratifioidaan vielä nykyisen kaivoslain aikana, maanomistajat, kunnat ja valtio ovat vaarassa menettää määräysoikeuden maaperäämme niillä alueilla, missä on kansainvälistä kaivosteollisuutta kiinnostavia mineraaleja. CETA-sopimukseen nimittäin kuuluu investointisuoja, jonka perusteella kanadalaisyhtiöt voivat hakea korvausta, jos viranomaistoiminta tai lainsäädännön muutokset alentavat sijoituksen arvoa. Ääritapauksessa kanadalainen kaivosyhtiö voi hakea jopa miljardien korvauksia pelkän malminetsintävarauksen perusteella, jos esimerkiksi kunta estää kaivostoiminnan kaavapäätöksellä.

Malminetsintävarauksen saa halvimmillaan 1250 eurolla. Kaivostoimintaan liittyviä varauksia ja lupahakemuksia on jo alueelle, joka kattaa yli 10 prosenttia koko Suomen pinta-alasta.

Kaivostoimintaan liittyy myös merkittäviä ympäristöriskejä, joita ei lakiuudistuksessa ole otettu tarpeeksi huomioon. Ongelmia vähätellään usein vedoten Suomen tiukkaan ympäristölainsäädäntöön, mutta käytännössä valvontaviranomaisten resurssit ovat liian pienet, ja mahdollinen korvausvelvollisuus on helppo välttää vetämällä kaivosyhtiö konkurssiin, kun kaivostoiminta ei enää kannata.

Suurin ongelma kaivostoiminnassa on sen tuottama jäte. Kaivostoiminta tuottaa nykyään 75 prosenttia Suomen jätteistä, ja käsittely tulee kalliiksi. Esimerkiksi Terrafamen kaivoksen jätteiden neutralointi ympäristölle vaarattomammiksi maksaisi pelkkänä reagenssikuluna noin 11 miljardia euroa, mikä
vastaa suurin piirtein koko maan terveydenhuollon puolen vuoden budjettia.. Varsinkin, jos kaivostoiminta nykyisestään kasvaa, jätteiden käsittelystä tulee merkittävä rasite koko kansantaloudelle.

Kaivoslaki Nyt -aloitteessa on ehdotettu merkittäviä parannuksia näihin ongelmiin, mutta TEM:n lakiluonnoksessa niitä ei ole. Siksi Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry vaatii, että seuraavat kohdat on korjattava lakia uudistettaessa:

  • Malminetsintää ei saa toteuttaa luonnonsuojelualueilla eikä vesistöissä eikä pohjavesialueilla
  • Jätevesia ei saa purkaa vesistöihin ilman riittävää puhdistamista
  • Kuulemismenettelyä on korjattava, jotta asianosaisten oikeusturva paranee
  • Jälkihoitosuunnitelmat on esitettävä jo lupahakemuksissa
  • Haitoista aiheutuvien korvauksien lainsäädäntöä ja määrää tulee nostaa ajan tasalle

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry – MiningWatch Finland on valtakunnallinen kansalaisten etujärjestö, johon kuuluu asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä eri puolilta Suomea. Sen tavoitteena on edistää kansalaisten oikeuksia ja ympäristönäkökohtia siellä, missä on suunniteltua, olemassa olevaa tai lakkautettua kaivostoimintaa.

Lisätietoja:
Jari Natunen, 040 952 7815, njarit[at]yahoo.com
Mika Flöjt, 040 578784, mika.flojt[at]gmail.com