Eduskunta
Talousvaliokunta
Lausunnon antaja:
Kansalaisten Kaivosvaltuuskunta ry. – MiningWatch Finland
[lyhennetty versio lausunnosta]
10.2.21
Suomen ainoana valtakunnallisena kaivannaistoimialaan keskittyvänä ympäristö- ja asiantuntijajärjestönä Kansalaisten kaivosvaltuuskunta / MiningWatch Finland ry haluaa ilmaista lausunnossaan huolensa Geologisen tutkimuskeskuksen kansainvälisten operaatioiden yhtiöittämisestä erityisesti kehittyvien maiden mineraalisektoriin liittyvissä tehtävissä. Koska lakiesitys on puutteellinen etenkin GTK:n liiketoiminnan sisältöjen, kumppaneiden sekä operaatioiden vaikutusten ja riskien tarkemman kuvauksen osalta, yhdistys on tehnyt taustaselvitystä kotimaisten ja ulkomaisten tahojen suuntaan.
Tarkastelemme hankkeen ongelmia seuraavista näkökulmista:
1. Perustehtävästä etääntyminen ja maineriskit Suomelle
2. Heikko kapasiteetti aitoon kestävän kehityksen toimintaan ja erityisesti dialogiin kansalaisyhteiskuntien suuntaan
3. Toiminnan riskit kehittyvien maiden yhteiskunnille
4. Mahdollinen EU:n sääntöjen ja hyvän hallintotavan vastainen valtiontuki sekä omistajuuskysymys
5. Vaatimuksemme tarvittavista selvityksistä ja selvitysten jälkeen mahdollisen yhtiön hallinnosta.
Johtopäätöksemme ovat seuraavat:
GTK:n ymmärrys kulttuurisista, sosiaalisista ja ympäristöllisistä tekijöistä, tai kyky toimia avoimesti kansalaisten suuntaan ei ole Suomen valtion viranomaiselle sopivalla tasolla, mikä muodostaa huomioon otettavia riskejä uuden yhtiön toiminnassa. Tämä on erittäin huono lähtökohta toimittaessa vielä vaativimmissa olosuhteissa kehittyvissä maissa.
Lakiesitys on valmisteltu puutteellisesti, koska siinä on esitelty pelkästään taloudellisia riskejä, kuten vero- ja konkurssiriskejä. Suomen kansainvälisen maineen kannalta mahdollinen sotkeutuminen konflikteihin paikallisyhteisöjen tai ympäristöjärjestöjen kanssa ovat erittäin suuret.
GTK:n kansainvälisen toiminnan kautta mahdollisesti saatavat taloudelliset hyödyt Suomen valtiolle ovat suhteessa toiminnan lukuisiin riskeihin nähden aivan liian pienet.
1. Perustehtävästä etääntyminen ja maineriskit Suomelle
Geologista tutkimuskeskusta koskevan lain (167/2011, 2 §) ja Valtioneuvoston asetuksen (168/2011) mukaan sen tarkoituksena on edistää elinkeinoelämän ja alueiden kilpailukykyä sekä tukea yhteiskuntapolitiikan suunnittelua ja toimeenpanoa. Korostammekin, että edellä mainitut lain tavoitteet kohdistuvat nimenomaan suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarpeisiin Suomessa. GTK tunnettiin ennen korkeatasoisesta perustutkimuksesta, mutta tutkimuskeskuksen voidaan nähdä unohtaneen keskeisen tehtävänsä, mikä todettiin myös Mineraaliklusterin toimijoiden näkemyksiä kartoittaneen Valtioneuvoston teettämässä selvityksessä viime vuonna. Suomessa GTK:n rooli näyttää kasvamassa määrin olevan valtion kaivoskonsulttiviranomaisena toimiminen kansainvälisille kaivosyhtiöille tarjotuissa palveluissa. Nykyiset palvelu- ja suoritemaksut ovat tuskin lähelläkään todellisia GTK:n toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Valtio siis subventoi huomattavassa määrin kansainvälisiä suuryrityksiä ja niiden toimintaa Suomessa GTK:n kautta.
Näin ollen voidaan hyvällä syyllä kysyä, onko valtion tutkimuskeskus ajautunut sivuraiteelle sekä kotimaassa että ulkomailla: ajaako GTK enää pääasiassa suomalaisen yhteiskunnan etua?
GTK:n kansainväliset operaatiot tai niiden suunnitelmat mineraalisektorilla ovat kohdistuneet seuraaviin maihin:
Angola, Kamerun, Ghana, Malawi, Mosambik, Ruanda, Sambia, Senegal ja Tansania, Uganda, Afganistan, Armenia, Kazakstan, Myanmar, Saudi-Arabia.
Yhtiöittämisen myötä GTK:n toiminnan painopiste siirtyisi yhä enemmän palvelemaan suomalaisten ja ulkomaisten yritysten ekosysteemien perustamiseen kehittyvissä maissa, missä GTK:n asema olisi entistä enemmän mineraalipotentiaalin kartoittamisessa ja mineraalipolitiikkaan vaikuttamisessa. Tässä ei pitäisi voida käyttää perusteluita, ettei yhtiö olisi epäsuoralla toiminnallaan osaltaan vastuussa mahdollisista aiheutuvista yhteiskunnallisista konflikteista tai demokratian heikentymisestä pitemmälläkään aikaperspektiivillä, mikäli se toimisi kohdemaan autoritääristen, repressiivisten ja korruptoituneiden ministeriöiden ja yritysten tai esimerkiksi kyseenalaisen maineen omaavien kansainvälisten yritysten kanssa. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että yhtiöittämisen myötä GTK:n toimien julkinen valvonta heikentyisi entisestään.
Kaivosvaltuuskunnan näkemyksen mukaan GTK:n operaatioiden painopisteen siirtyminen kehittyviin maihin on ristiriidassa Mineraaliklusterin ja EU:n painottaman omavaraisuuden tavoitteen saavuttamisen kanssa. Tosin omavaraisuusargumentti ei ole uskottava siitäkään syystä, koska GTK nimenomaan auttaa ulkomaisten kaivosyhtiöiden pääsyä malmivaroihimme. Mineraaliklusterin toimijat ovat jatkuvasti perustelleet kaivosten määrän huomattavaa lisäämistä Suomessa viittaamalla tämän ratkaisevan Kongon kaivosten lapsityövoiman ongelman, vaikkei näillä ole todistettu olevan suoraa korrelaatiota. Lisäksi vielä GTK operoi jo ja suuntaa yhä enemmän toimintaansa pääosin juuri niihinkin Afrikan maihin, joissa demokratiakehitys on haavoittuva tai taantunut, ja joissa luonnonvarojen ehtyminen kiihtyy, aiheuttaen erittäin todennäköisesti aivan uusia konflikteja tai pahentaa olemassa olevia kriisitilanteita.
2. Heikko kapasiteetti aitoon kestävän kehityksen toimintaan ja erityisesti dialogiin kansalaisyhteiskuntien suuntaan
Toisin kuin Mineraaliklusteri, GTK mukaan lukien, väittää, Suomella ei tosiasiassa ole vientivalttina kestävää ja vastuullista malminetsintää ja kaivannaistoimintaa. Näistä puuttuvat meiltä kiistattomasti selvät käytännön esimerkit. Kun kerran edes Suomessa GTK ei ole kyennyt harjoittamaan aukottomasti vastuullista toimintaa, miten tämä olisi mahdollista vielä paljon haastavammissa toimintaympäristöissä? Suomen päässä ei ole juuri tiedotettu, mitä valtion tutkimuskeskus on saanut mineraalisektorilla aikaan kehittyvissä maissa toimiessaan jo 1970-luvulta lähtien. On selvää, että GTK:n operaatioiden seurauksena nämä maat ovat päässeet paremmin käsiksi luonnonvaroihin ja pystyneet hallinnoimaan niitä koskevia tietokantoja. Autoritäärisissä, repressiivisissä ja korkean korruption maissa uusi varallisuus on mitä ilmeisimmin hyödyttänyt kuitenkin lähinnä valtaeliittiä ja monikansallisia yrityksiä, ja lisännyt entisestään kansalaisten eriarvoisuutta sekä ihmisoikeusloukkauksia. Kaivokset ovat todennäköisesti aiheuttaneet merkittäviä ympäristövaikutuksia ja konflikteja paikallisyhteisöissä, joiden maat kaivosyhtiö on saattanut viedä. Onkin määritettävä, minne asti uuden yhtiön vastuu ulottuisi kansainvälisessä toiminnassaan. Laajan yhteiskuntavastuun näkökulmasta on huomioitava myös yhtiön epäsuorat vaikutukset ja pitemmän tähtäimen seuraamukset.
Aivan keskeinen tekijä arvioitaessa uuden yhtiön toiminnan riskejä kehittyvissä maissa on kapasiteetti toimia erilaisissa kulttuurisissa konteksteissa. Tällä ei tarkoiteta taitoja luovia vaativissa businesstilanteissa, vaan yritysten yhteiskuntavastuun periaatteiden mukaan toimimista sidosryhmien ja ympäristön suuntaan. GTK:n kansainvälisistä toimista on saatavilla näyttöä sen johtamien tutkimuskonsortioiden kautta Euroopassa, jossa toimintaympäristö on vielä helpompi kuin kehittyvissä maissa.
GTK:n vientituote kehittyviin maihin on mineraalisektorilla ollut varsinkin ns. valmiuksien kehittämistä (capacity-building), jossa â€kestävyys†tai â€kestävä kehitys†näyttäisi lähinnä geologisen datan keräämisen ja tietokantojen hallinnan koulutukselta. Kyse ei siis varsinaisesti ole ollut ekologisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä, kuten hankkeiden nimi antaa usein ymmärtää, vaan kapea-alaisesta institutionaalisesta kestävyydestä. Tämä toiminta ei näin ollen huomioi yhteistyön laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka ilmenevät monesti vasta viiveellä. Pelkkä mineraalipotentiaalin kartoitukseen ja datan käsittelyyn liittyvä koulutusapu ei vastaa tarkoitusperältään ja hengeltään YK:n kestävän kehityksen tavoitetta nro 17, johon GTK:n tarjoamalla valmiuksien koulutuksella pyritään. GTK:n erikoinen tulkinta kestävästä kehityksestä hankkeiden yhteydessä tulisikin tarkastella erikseen hankekohtaisesti. Rakennetaanko kansainvälisiä hankkeita näennäisen kestävän kehityksen, ellei peräti ns. viherpesun varjolla?
Kehittyvissä maissa luonnonvarakysymysten parissa toimiminen vaatii erityistä kapasiteettia kulttuurisessa sensitiivisyydessä; kykyä rakentavaan dialogiin keskeisiin sidosryhmiin kuten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden suuntaan. Taustatietoina on huomionarvoista aivan aluksi mainita, että GTK tutkijoineen on aiheuttanut meillä Suomessa malminetsintäkonflikteja mm. seuraavissa kohteissa:
1) GTK on suoraan osapuolena Käsivarren Lapin konfliktissa Suomen ja koko Euroopan ainoan alkuperäiskansan sekä paliskuntien kanssa. GTK on tehnyt perustutkimusta ja markkinointiesitteitä, jotka houkuttelivat Akkermanin tekemään varauksen ja johtivat kymmenien tuhansien ihmisten protestiin. Saamelaisten asemaa koskevien kansainvälisten oikeuksien mukaan heillä tulisi olla oikeus hallita omaa perinteistä territoriotaan, jossa nyt valtion tutkimuskeskus kuitenkin operoi alkuperäiskansan oikeuksia kunnioittamatta.
2) Kaivosyhtiö Latitude66 ja Finnkallio ovat tehneet laajoja valtaushakemuksia sekä viritelleet malminetsintää tunnetulle GTK:n määrittelemälle uraanivyöhykkeelle ja uraania sisältäviin malmioihin molemmin puolin Kitkajärveä Kuusamossa. Esimerkkitapaus vesiä pilaavasta malmikairauksesta löytyy Kitkajärven Kouervaarasta, jossa GTK kairasi uraanimalmioin läpi pohjavesiin, aiheuttanut purosedimenttien saastumista merkittävästi mm. uraanilla ja kuparilla. GTK aloitti Kuusamossa syksyllä 2020 Euroopan syvimmän (3,5km) syväkairausprojektin. GTK ei ole hakenut hankkeelle kaivoslain eikä ympäristönsuojelulain mukaista lupaa. Hankkeesta ei myöskään ole tehty YVA-arviointia, vaikka ympäristövaikutusten arviointidirektiivi erikseen velvoittaa sen syväkairauksista tehtäväksi. GTK ei ole tätä tehnyt muistutuksesta huolimatta, eikä myöskään Tukes ole suostunut kieltämään syväkairausta. Lisäksi GTK on tutkinut Oulangan kansallispuiston alueelta kairattuja näytteitä, jolloin Sallan kunta vaati uraanietsintöjen lopettamista.
3) GTK jatkaa akkumineraalitutkimusta Leppävirta-Heinävesi-Tuusniemi -alueella, jossa kaivostoimintaa vastustaa laaja kansanliike, eikä toimille ole paikallisten hyväksyntää.
4) Maailman toiseksi suurin kaivosyhtiö Rio Tinto on varannut lähes koko Rautalammen kunnan alueen alustavia tutkimuksia varten. Yhtiöllä oleva varaus malminetsintälupaa varten päättyy ensi huhtikuussa, minkä jälkeen yhtiö päättää mittaustulosten perusteella, mihin se tekee malminetsintälupahakemuksen. Rio Tinto kertoo valinneensa Rautalammin alueen kotimaisten julkisten geologisten tietojen perusteella. GTK:n palveluiden avittamana monikansallisen yhtiön saapuminen alueelle on synnyttänyt uuden Pro Rautalampi -kaivoskriittisen liikkeen.
Nämä muutamat esimerkit kertovat GTK:n kestävän kehityksen, yhteiskuntavastuun ja EU:n direktiivien vastaisesta nykyisestä toiminnasta. Voidaankin väittää, että valtion oma tutkimuskeskus heikentää suomalaisten luottamusta viranomaisiin ja instituutioihin, ja jopa vaarantaa yhteiskuntarauhaa, kun yhtiöt yhteistyössä GTK:n kanssa tavoittelevat mineraalivaroja alkuperäiskansojen alueilla, luonnonsuojelualueilla ja kansallismaisemissa. Muutaman vuoden sisällä maahamme onkin muodostunut nopeasti kasvavia, uusia kansalaisliikkeitä vaatimaan erityisesti arvokkaiden luonto- ja kulttuurialueiden suojelua, mikä on nähtävä oireena valtion ja kaivannaisteollisuuden ajamalle suoraviivaiselle ja yksipuoliselle mineraaliraaka-ainepolitiikalle.
Ristiriitaista onkin, että samaan aikaan kun GTK:lla on useampi, nimenomaan sosiaalista toimilupaa ja paikallista hyväksyttävyyttä koskeva EU:n puiteohjelman Horisontti 2020 -tutkimushanke käynnissä Euroopan laajuudella, tutkimuskeskus toimii kentällä aivan päinvastaisesti; konflikteja aiheuttaen ja kriittisen kansalaisliikkeiden syntyyn myötävaikuttaen (vrt. laki GTK:n puolueettomuudesta, 11.2.2011/167, 1 §). GTK:n aktiivinen rooli osallisena kaivannaissektorin ja kansalaisyhteiskunnan konflikteihin ei rajaudukaan pelkästään Suomeen. Yksi GTK:n johtamista Horisontti 2020 -tutkimuskonsortioista on julkisin varoin rahoitettu MIREU (Mining and Metallurgy Regions of EU) -hanke, josta toimitettiin kaikkiaan kuudesta maasta 31 eurooppalaisen kansalaisliikkeen ja -järjestön allekirjoittama virallinen valitus Euroopan komissiolle 24.8.2020. Valituksessa kiinnitetiin huomiota siihen, että hanke ei osallistanut keskeisiä kansalaisyhteiskunnan toimijoita, mikä oli rahoitussopimuksen vastaista. MIREU:n tarkoitusperä nähtiin vahvasti kansalaisten asemaa ja oikeuksia heikentäväksi ympäri Euroopan, sillä hankkeessa muodostettavan sosiaalisen toimiluvan mallin rakentaminen tähtää teollisuuden pääsyyn arvokkaimpiin mineraalivaroihin, ja kansalaisten kritiikin ja vastustuksen heikentämiseen – näin myös Suomessa.
MiningWatch Portugalilta saadun tiedonannon 9.2.2021 mukaan Euroopan komissiolle ja GTK:lle toimitetussa kansainvälisessä valituksessa ja sitä seuranneessa yhteydenpidossa osoitettiin hankkeen tieteellisiä ja tieteeneettisiä väärinkäytöksiä: erityiset mineraaliraaka-ainetuotannon intressiryhmät kontrolloivat hankkeen kansalaisyhteiskunnan dialogeiksi tarkoitettuja tilaisuuksia. Lisäksi hankkeessa teetetty kansalaiskysely kohdistui pääosin epärelevantteihin toimijoihin ja kysymykset oli muotoiltu johdattelevasti – ihmisten kaivannaisalaa koskevan tiedon puutteen nähtiin olevan merkittävin ongelma kaivoskritiikin lisääntymisen taustalla. Eurooppalaisten kansalaisryhmittymien laatiman valituksenkin jälkeen GTK:n hankejohto ja tutkijat jatkoivat edelleen samalla linjalla, siitäkin huolimatta, että hankkeen rahoitussopimuksessa oli jo identifioitu em. mineraaliraaka-ainesektorin toimijoiden kontrollin riski korkeaksi. Lokakuussa 2020 hankkeen työntekijät päättivät vielä julkaista tapaustutkimusmateriaalia, joka oli kerätty jäsenvaltioiden kansalaistoiminnasta, Suomi mukaan lukien. Tämän aineiston tutkijat olivat jopa itse määrittäneet epätieteelliseksi ja sisältäen metodologisia ongelmia, jolloin aineisto päätettiin saada julkistettua foorumeilla, joissa ei ole käytössä tiedejulkaisuille vakiintunutta vertaisarviointikäytäntöä. Myös hankkeen kotimaisen ja kansainvälisen tutkijakunnan selvä epätieteellinen asenteellisuus paikallisyhteisöjä ja näiden aktiiveja kohtaan on tullut ilmeiseksi eri yhteyksissä, mihin MIREU-valituksessa puututtiin (vrt. laki GTK:n puolueettomuudesta, 11.2.2011/167, 1 §). Niinpä GTK:n johtaman hankkeen tuotokseen eli uuteen sosiaalisen toimiluvan malliin – jolla ilmeisesti GTK-yhtiö aikoo lähitulevaisuudessa myydä â€suomalaista vastuullista mineraalialan osaamista‖ ei ole uskottavuutta kansalaisten parissa. Tämä on tehty selväksi Euroopan komissiolle poikkeuksellisen laajassa kansalaisliikkeiden allekirjoittamassa valituksessa.
Erityisesti Espanjassa tämä GTK:n johtama hanke aiheutti laajaa huomiota saaneen â€MIREU-skandaalinâ€, ja Suomelle mainehaitan, johon liittyen ilmestyi toistakymmentä uutista ympäri Eurooppaa. Espanjan suurimman ympäristöliikkeen (35 000 jäsentä, 300 järjestöä) Ecologistas en Acciónin mukaan MIREU:n johto tutkijoineen on valehdellut ja vääristellyt liikettä koskevia tietoa ja vaatii saada jäsenistöään ja toimintaansa koskevat projektin keräämät tiedot nähtäville. Kaksi espanjalaista Euroopan parlamentin jäsentä on myös tehnyt hankkeesta kysymyksen komissiolle. MIREU-hankkeen johdolta puuttui selvästi tieto ja ymmärrys yhteiskunnallisesta kontekstista eli miten vakava korruptiotilanne Iberian niemimaalla vallitsee kaivoskiistoissa, joissa lisäksi aktiiveihin ja heidän omaisuuteensa kohdistetaan jopa fyysistä uhkaa ja väkivaltaa. Näin ollen hanke ohitti maan merkittävimmät kaivoskysymyksissä toimivat kansalaisliikkeet, ja teki sopimuksen kaivoslupia myöntävän viranomaisen kanssa, joka hankki tietoja em. liikkeistä. Kun kerran Euroopassa kaivoskiistat ovat menneet kansalaisiin kohdistuvan fyysisen uhan tasolle, miten onkaan autoritäärisesti johdetuissa maissa Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa?
Espanjassa GTK:n on toisessa, EU-rahoitteisessa NEXT (New exploration techniques) -projektissaan yhdistetty ns. spekulatiiviseen kaivostoimintaan kumppaninsa Valoriza Minérian -yhtiön kautta, jonka San Finxin kaivokset aiheuttivat vakavia ympäristöongelmia ja kansalaisliikkeiden vastustusta. GTK:lle onkin toimitettu molemmista hankkeista jopa kymmenkunta tietopyyntöä eri järjestöiltä ja liikkeiltä, mitä kaikkea tietoja niistä ja jäsenistöstä on kerätty, mutta GTK on kieltäytynyt tarjoamasta tätä informaatiota vedoten erinäisiin epämääräisiin selityksiin juristinsa avustuksella. GTK:n mukaan Espanjan suurin ympäristöliike on väitteineen väärässä MIREU-hankkeen tapauksessa. Näin ollen tutkimuskeskus ei osoita kunnioitusta kansalaisyhteiskunnan näkemyksiä ja todisteita kohtaan myöskään ulkomailla. Tällainen toiminta valtion tutkimuskeskukselta on täysin asiatonta ja tapauksia tulisikin selvittää syvemmin Suomesta käsin puolueettoman tahon toimesta. Lisäksi elinkeinoministerimme, Suomen suurlähetystö Espanjassa, ja GTK:n johtaja ovat katsoneet kansainvälistä skandaalia sormien läpi, koska eivät ole reagoineet espanjalaisten jo viime vuonna toimittamaan valitukseen (ks. Liite). On selvää, että kun ohitetaan kaivoskysymyksiin aktiivisesti osallistuvia, ulkomaisia vaikutusvaltaisia kansalaisryhmiä, tällä ei voi olla myönteinen vaikutus Suomen kansainväliseen maineeseen.
Yhteenvetona voidaan päätellä, että GTKn toiminta kotimaassa ja ulkomailla etenkin mineraalisektorilla on selvästi osoittanut, että GTK:lla ei ole tarvittavaa kapasiteettia, tahtoa eikä mielenkiintoa huomioida kulttuurisia, sosiaalisia ja ympäristöllisiä tekijöitä, tai kykyä toimia avoimesti kansalaisten suuntaan – jopa hankkeissa, joissa tutkitaan nimenomaan kestävää kehitystä ja kaivosten sosiaalista hyväksyttävyyttä. GTK:n ymmärrys tärkeästä aihepiiristä ei ole Suomen valtion viranomaiselle sopivalla tasolla, mikä muodostaa huomioon otettavia riskejä uuden yhtiön toiminnassa. Tämä on erittäin huono lähtökohta toimittaessa vielä vaativimmissa olosuhteissa kehittyvissä maissa.
Myös GTK:n kansainvälisten toimintojen yhtiöittämistä koskeva lakiesitys on valmisteltu osittain puutteellisesti. Vaikka siinä mainitaan jopa 10 kohdassa sana ”riskit” tai ”riskejä”, niin esityksessä mainitaan vain taloudellisia riskejä, kuten veroriskit ja konkurssiriskit. Lakiesityksessä ei myöskään kerrota, missä maissa GTK:n kansainvälistä toimintaa tapahtuu. Mainitaan vain ympäripyöreästi â€Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassaâ€. Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry:llä on myös ollut vaikeuksia saada GTK:lta riittäviä vastauksia tietopyyntöihin, missä on ollut nähtävissä sama linja kuin Espanjasta ja Portugalista lähetettyihin tietopyyntöihin. Lakimuutos vaikeuttaisi entisestään kansalaisten tiedonsaantia yhtiön toiminnasta.
GTK:n kansainvälisen toiminnan yhtiöittäminen rajoittaa entisestään kansalaisten ja ympäristöjärjestöjen tiedonsaantioikeutta GTK:n toiminnasta niin Suomessa kuin ulkomailla. Yhtiöitettynä GTK:n kaikki keskeiset kansainväliset asiat siirtyvät käytännössä liikesalaisuuden piiriin. Toiminta ei ole läpinäkyvää eikä eettisesti hyväksyttävää, jos valtiojohtoinen toiminta verhotaan liikesalaisuuden taakse.
3. Toiminnan riskit kehittyvien maiden yhteiskunnille
GTK:n kansainvälisten toimintojen yhtiöittämistä perustellaan sillä, että nykyisellään kansainvälisen toiminnan taloudelliset riskit ja veroriskit tulisivat toteutuessaan valtion vastuulle. Tätä ei kuitenkaan voida pitää relevanttina perusteluna, koska a) GTK:n perustehtävä on hämärtynyt, ja b) sen toiminnassa tulisi aina kartoittaa riittävästi ja realistisesti tutkimuskeskuksen kapasiteetti ja toiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset.
GTK on toiminut usean vuoden ajan kansainvälisten maksullisten vientihankkeiden toteuttajana Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa, joko itsenäisesti tai yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten yritysten kanssa. GTK:n operaatiot ovat painottuneet mineraalipotentiaalikoulutukseen, geokemiaan ja geodatan hallintaan, mineraalikehitykseen ja mineraalipolitiikkaan. Tarkempaa tietoa GTKn aiemmasta kansainvälisestä toiminnasta sekä etenkin sen evaluaatioista saatava tieto ei ole helposti kansalaisten ulottuvilla, ja osa tiedoista on myös salaista. On silmiinpistävää, että tutkimuskeskuksen toiminta ja kiinnostus on kohdistunut korkeasta korruptiosta ja autoritäärisestä hallinnosta tunnettuihin valtioihin. Lisäksi näissä on esiintynyt myös edellisiin rakenteisiin liittyen ihmisoikeusloukkauksia ja luonnonvarakonflikteja. GTK:n aiemman kansainvälisen toiminnan vaikutuksista kehittyvien maiden demokraattisen kehityksen ja sekä luonnonvarojen kestävän käytön vahvistamiseen ei ole selkeää näyttöä.
Koronapandemian on todettu viimeaikaisissa selvityksissä pahentaneen huomattavasti monien kehittyvien maiden tilannetta autoritäärisen ja repressiivisen hallinnon vahvistumisen ja ihmisoikeuksien heikentymisen vuoksi. Tämän kehityssuunnan on arvioitu kestävän ainakin 3-5 seuraavaa vuotta. Business Finlandin rahoitusstrategia tähtää puolestaan suomalaisten yritysten toimintakyvyn säilyttämiseen kriisien – kuten nyt koronapandemian – aikana ja uusien markkinoiden tunnistamiseen sekä liiketoimintaekosysteemien rakentamiseen. Uusi perustettava yhtiö voisi myös hakea tätä rahoitusta. Jos GTK pyrkii yhtiöllään yhdessä suomalaisten yritysten kanssa pääsemään markkinoille juuri niillä alueilla, joissa kansalaisyhteiskunnat ovat vaikeuksissa, tämä ei ole linjassa Suomen kestävän kehityksen tavoitteissa ja kansainvälisessä roolissa. Aikooko siis GTK hyödyntää globaalia kriisitilannetta autoritäärisesti operoivien hallintojen kanssa, missä on suuri riski päätyä myös osalliseksi jonkinasteisista korruptiokäytännöistä ja maan väestöön kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista? Kuten on havaittu, Suomi tai suomalaiset virkamiehet, yritykset tai edes kehitysyhteistyöjärjestöt tai -hankkeet eivät ole immuuneja epäasialliselle tai lainvastaiselle toiminnalle tai vaikutusyrityksille edes kotimaassa, saati varsinkaan ulkomailla. Riskit ovat erityisen suuret tietyissä maissa ja korostetun suuret kaivannaistoimialalla, mihin liittyy erittäin suuria liiketaloudellisia arvoja. GTK:llakaan, jonka henkilöstö ja johto edustavat geotieteitä, ei ole riittävää kapasiteettia tunnistaa korruption eri muotoja, joista useampi on hienovaraista ja instituutioiden sisälle muodostunutta käytäntöä, ulottuen eri viranomaistasoille ja yrityksiin. Tekeekö GTK hankkeissaan esimerkiksi perusteellista taustaselvitystä yrityskumppaneistaan, ja jos tekee, vaikuttaako tämä yhteistyömahdollisuuksiin? Seuraavassa muutamia esimerkkejä eri maista, joissa GTK:lla on ollut operaatioita tai joihin se laatii suunnitelmiaan:
–Ruanda: Lukuisia ihmisoikeusloukkauksia valtion turvallisuusjoukkojen taholta. Valtionjohto kohdistaa repressiivisiä toimia mm. niitä kohtaan, jotka kyseenalaistavat sen version maan historiallisista tapahtumista. Nopeassa kasvussa oleva maa, joka pyrkii mantereen johtavaksi mineraalisektorin toimijaksi, mm. litiumvarastoja. GTK:n yhteistyö parhaillaan kehitteillä Rwanda Mines, Petroleum & Gas Boardin kanssa, jonka yhteydessä tämä tiedottaa Twitterissä (@Mines_Rwanda), että GTK on Euroopan johtavin tutkimuskeskus resurssien kestävän käytön alalla. Perusteellisesti laadittu, kansainvälinen evaluaatio havainnut lukuisia puutteita maan kaivannaissektorin toiminnassa
–Malawi: Ainoa Afrikan valtio, jossa demokratia viime vuosina vahvistunut. Sen sijaan huomattavia kaivoksiin liittyviä konflikteja paikallisen väestön kanssa, ekologisesti haavoittuvaa aluetta, mistä Human Rights Watch on tehnyt selvityksiä
–Myanmar: Vähemmistöjä sortava hallinto. Sotilasvallankaappaus, heikkenevä demokratia.
–Azerbaijan, Kazakhstan, Kyrgyzstan ym Euraasian maat: Valtionjohto harjoittanut jo pitkään fyysistä väkivaltaa toisinajattelijoita kohtaan
Nyt kun GTK lähtee tekemään ja on tehnytkin jo mineraalisektoriin liittyvää yhteistyötä em. kuvatun tyyppisissä toimintaympäristöissä, tämä ei ole millään perusteilla vastuullista ja kestävän kehityksen mukaista toimintaa, ellei hankkeessa nimenomaan ole huomioitu ihmisoikeuksien vahvistaminen ja ympäristölle aiheutuvien haittojen välttäminen. Suomen valtion edustajien, Ulkoministeriön ja Business Finlandin ei tule tukea GTK:n hankkeita, jotka saattavat osaltaan heikentää kohdemaan yhteiskuntarauhaa ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. Pahimmillaan siis GTK-yhtiön toiminta pahentaa olemassa olevia luonnonvarakonflikteja tai aiheuttaa aivan uusia ongelmia. Nämä on huomioitava myös pitemmällä tähtäimellä.
Yhdistyksen mielestä onkin perusteltua kysyä:
– Millä tai kenen valtuuttamana kyseinen kansainvälinen toiminta on alun perin käynnistetty, koska se on vahvasti ristiriidassa GTK:ta koskevan nykyisen lainsäädännön ja viraston perustehtävien kanssa?
– Miksi GTK:n toimintaa ohjaava ja valvova ministeriö eli työ- ja elinkeinoministeriö ei ole puuttunut viraston sivuraiteille ajautuneeseen toimintaan EU:n rahoittamissa tutkimushankkeissa, eikä kehittyvien maiden yhteistyöhankkeissa, joiden seurannaisvaikutuksia ei ole kunnolla selvitetty?
4. Mahdollinen EU:n sääntöjen ja hyvän hallintotavan vastainen valtiontuki sekä omistajuuskysymys
Lakiesityksen mukaan perustettava yhtiö toimisi osittain valtion resursseilla tilojen, laitteiden, henkilökunnan ymv. osalta. Yhtiön toiminnan alkuvaiheessa se olisi osin riippuvainen GTK:n henkilöstöstä, laitteistosta ja yhteistyöverkostosta. Hankkeiden ottaminen kansainvälisten tarjouspyyntöjen perusteella on ongelmallista, koska EU:ssa on vastaavaa kaupallista konsulttitoimintaa, ja yhtiön toiminta vääristää kilpailua unionin sisämarkkinoilla EU:n perustamissopimuksen vastaisesti. Tästä syystä esitetylle toiminnalle tulee olla EU:n komission etukäteinen lupa, ettei kyseessä ole laiton valtiontuki. Olisi muutenkin hyvän hallinnon, sen läpinäkyvyyden ja oikean resurssoinnin vuoksi tärkeää erottaa yhtiöön mahdollisesti sijoitettava toiminta ja sen resurssit julkisen toiminnan resursseista. Muussa tapauksessa verovaroja voi päätyä julkisen toiminnan tarkoituksen vastaisiin kohteisiin ja monin tavoin huolestuttavaan toimintaa ulkomailla.
Lakiesityksessä ei oteta kantaa perustettavan yhtiön omistussuhteisiin. Voivatko esimerkiksi kotimaiset ja ulkomaiset kaivosyhtiöt hankkia näitä osakkeita ja minkälaisiin eettisiin ongelmiin voidaan tällöin päätyä? (vrt. Terrafame/Trafiguran skandaali).
5. Vaatimuksemme tarvittavista selvityksistä ja selvitysten jälkeen mahdollisen yhtiön hallinnosta
Kansalaisten kaivosvaltuuskunta vaatii huomioitavaksi lakiesityksen valmistelussa ja arvioinnissa seuraavia toimenpiteitä, etenkin niissä operaatioissa, joissa yhtiö on tekemisissä kehittyvien maiden mineraalisektorin kanssa. On hyvin tiedossa, että geologinen kartoitus ja malminetsintä eivät ole ympäristövaikutuksista neutraalia toimintaa, vaan Suomessa GTK:n toiminta ja yhteistyö kaivosyhtiöiden kanssa on aiheuttanut merkittäviä ympäristöhaittoja sekä konflikteja paikallisväestön kanssa.
Yhtiön suunnitteilla olevia operaatioita on arvioitava vähintään seuraavien materiaalien pohjalta:
– GTK:n hankeraportit sekä saatavilla olevat evaluaatioraportit seuraavista kohdemaista: Angola, Kamerun, Ghana, Malawi, Mosambik, Ruanda, Sambia, Senegal ja Tansania, Uganda, Afganistan, Armenia, Kazakstan, Myanmar, Saudi-Arabia.
Mikäli operaatioista ei ole saatavilla puolueettomien tahojen laatimia arviointiraportteja, asiantuntijapaneelin on hankittava tietoa muuta kautta kuten esimerkiksi kohdemaan kansalaisjärjestöiltä. Lisäksi on selvitettävä Ulkoministeriön kanssa tehtävänä yhteistyön laatu GTK:n kanssa erityisesti maiden mineraalipolitiikkaan sekä koko yhteiskuntarauhaan vaikuttamisen osalta.
– Kansalaisjärjestöjen -ja liikkeiden tekemät valitukset ja tietopyynnöt GTK:lle sen johtamista EU-Horisontti 2020 -konsortioista (MIREU, NEXT) sekä ministeri Lintilälle osoitettu vetoomus (Ecologistas en Acción, Espanja, ks. Liite).
-Ajankohtaisten tarjousten ja projektivalmistelujen liiketoimintasuunnitelmat liittyen etenkin Afrikkaan, Keski-Aasiaan ja Lähi-itään.
Yhtiötä koskeva liiketoimintasuunnitelma on ylimalkainen. Siinä tuleekin esittää perusteellinen selvitys toiminnan luonteesta liittyen tässä lausunnossa esitettyihin problemaattisiin kysymyksiin. Toiminnan riskit on arvioitava realistisesti ja kattavasti, myös pitemmällä aikatähtäimellä. Yhtiön eettiset säännöt on listattava muistiossa. Mikä taho tai tahot rahoittavat projektia? Mikä projektin tavoite on ja keitä se palvelee? Miten projekti sijoittuu vaikutuksiltaan kohdemaan yhteiskuntapoliittiseen kontekstiin? Minkälaisia taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia riskejä operaatiolla on? Minkälainen vaikutus hankkeella on Suomen maineeseen?
Mikäli kattavien selvityksien ja harkinnan jälkeen yhtiöittäminen päätettäisiin tehdä, vaadimme pykäliksi uuteen lakiin kohdat, joissa yhtiölle ja sen hankkeille laaditaan tarkat ohjeet vastuulliseen toimintaan ja se velvoitetaan raportoimaan neljännesvuosittain kaikesta toiminnastaan mm. hyvän hallintotavan, ihmisoikeuksien kunnioittamisen, kestävän kehityksen ja hankekumppanien laadun osalta. Yhtiön tulee käydä läpi puolueettomien ja hyvämaineisten tahojen suorittamat auditoinnit ja due diligence -prosessit etenkin erilaisten riskien hallinnan osalta. Yhtiön tulee noudattaa ns. varovaisuusperiaatetta etenkin hankkeissa, joissa on korkea riski välittömiin tai välillisiin ihmisoikeusrikkomuksiin ja ympäristöhaittoihin sekä vaikutusten väliseen synergiaan. Yhtiön tulee kommunikoida vakuuttavalla tasolla kohdemaan kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa. Yhtiön hallintoryhmään tulee kuulua myös kansalaisjärjestöjen edustus toiminnan kohdemaasta, Suomesta/ Euroopasta, jotta toiminnan yhteiskuntavastuuta ja läpinäkyvyyttä voidaan valvoa, ja näin ollen pienennetään riskejä aiheuttaa kansainvälisiä selkkauksia.
Huolimatta em. ehdoista, yhdistys ei ylipäätään näe mitään merkittävää perustetta GTK:n perustehtävän muuttamiselle. Yhtiössä sen sijaan asiakassuhteet, kuten asiakkuuden volyymi eli liiketaloudelliset tuotot, sopimukset ja muut sidonnaisuudet alkavat ohjata ja määrätä toimintaa, ylittäen muut arvot, kuten riippumattomuuden, tasapuolisuuden ja vastuullisuuden vaatimukset. Yhtiöittämiselle ei ole nähtävissä liiketaloudellisia perusteita.
GTK:n toimintaa ja virkamiesten eettisyyttä ja jopa toiminnan lainmukaisuutta on kyseenalaistettu voimakkaasti myös kotimarkkinoilla Suomessa. Miten voidaan siis olettaa, että GTK toimisi yhtiömuodossa vastuullisemmin kansainvälisillä markkinoilla erittäin vaativissa toimintaympäristöissä? Konfliktiriskit mm. ihmisoikeus- ja kansalaisoikeuskysymyksissä ovat erittäin suuret GTK:n kansainvälisessä toiminnassa. Lakiesitys on valmisteltu puutteellisesti, koska siinä on esitelty pelkästään taloudellisia riskejä, kuten vero- ja konkurssiriskejä. Suomen kansainvälisen maineen kannalta mahdollinen sotkeutuminen konflikteihin esimerkiksi alkuperäiskansojen tai ympäristöjärjestöjen kanssa ovat erittäin suuret.
GTK:n ei tule harjoittaa asiantuntijatoimintaa tai osallistua kansainväliseen liiketoimintaan autoritäärisesti johdetuissa, korkean korruption maissa – ei viranomaisena eikä suunniteltuna valtionyhtiönä. Potentiaaliset taloudelliset hyödyt ovat minimaaliset suhteessa Suomeen kohdistuviin riskeihin, kuten mainehaittoihin. Jos GTK:n tai työ- ja elinkeinoministeriön virkamiesten keskuudessa on suuri kiinnostus lähteä kasvattamaan kansainvälistä liiketoimintaa mainituissa erityisen korkean toimintariskin maissa, tulee liiketoiminta käynnistää normaalin yksityisen liiketoiminnan perustamisen mukaisesti, täysin ilman Suomen valtion osallistumista millään tavalla. Normaaleja menettelytapoja ovat mm. perustajaosakkaiden yksityinen riskipääoma ja -sijoitus, toiminnan yksityinen rahoitus, investoinnit kalustoon, toimitiloihin, henkilöstön rekrytoinnit ja palkkaus yms.
Edellä esitetyistä perusteluista johtuen, katsomme, että GTK:n kansainvälisen toiminnan kautta mahdollisesti saatavat taloudelliset hyödyt Suomen valtiolle ovat suhteessa toiminnan lukuisiin riskeihin nähden aivan liian pienet. GTK:n tuleekin jatkaa toimintaa valtion virastona ja keskittyä ydintoimintaansa Suomessa tai korkeintaan vain geologian asiantuntijatehtävissä EU:ssa.
Työ- ja elinkeinoministeriön tulee ryhtyä toimiin GTK:sta tehtyjen valitusten ja tietopyyntöjen selvittämiseksi, sekä nykyisen kansainvälisen toiminnan supistamiseksi – viraston on keskityttävä nykyisessä laissa kuvattuihin tavoitteisiinsa.
Helsingissä 10.2.2021
Kunnioittavasti,
Kansalaisten Kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry
©KKV