Intressivertailun hahmottelua
Intressivertailua on jo hahmoteltu useassa eri tutkimuksessa.
Sitä hahmoteltiin myös intressivertailuselvitys-työryhmän raportissa. Tyypillisin tapa toteuttaa vertailu on muuntaa vaikutukset euroiksi.
Otteita intressivertailun hahmottelusta intressivertailuselvitys-työryhmän raportissa
Intressivertailu kaivoslain lupaprosessin osana, 2022:
s. 262: Aluetaloudelliset vaikutukset voidaan arvioida euroina paikallis-, alue- ja valtiotasolla, eri elinkeinoihin sekä kuntiin ja viranomaisiin kohdistuvina vaikutuksena. Sosiaaliseen pilariin sisältyvät työllisyysintressit voidaan arvioida samalla tavalla eri alue- ja kohdentumistasoilla numeerisina suureina.
s. 277: Taloudelliset vaikutukset arvioitaisiin ensisijaisesti yleisen edun kannalta arvoketjuina kunta-, alue- ja valtiotasoilla. Taloudelliset vaikutukset voidaan nykyiseen tapaan aina arvioida euroina. Valtiontaloudellinen kokonaisetu on painavampi kuin alueellinen tai kuntatason taloudellinen etu, vaikka painotuksessa kestävät hyödyt erityisesti kaivoksen sijaintialueelle tulisi kaivoshankkeessa pyrkiä maksimoimaan.
s. 278: Haitankärsijän omaisuuden sijaintipaikkaan sidottujen elinkeinojen (maa- ja metsätalous, matkailuelinkeino omistus- tai käyttöoikeusalueella tms.) painoarvot olisivat kuitenkin suurempia, varsinkin kaivostoiminnan edellyttäessä kaivosalueen lunastamista.
s. 283: Intressien painotusta kaavioiden sisällä ei voi säädöstasolla määrittää prosentteina etukäteen. Taloudelliset vaikutukset voidaan määrittää euroina ja painottaa paikallistaloutta. Työllisyysvaikutukset yksityisellä ja julkisella sektorilla voidaan määrittää numeerisesti työllisyyttä edistävän ratkaisun tekemiseksi ja painottaa paikallista työllisyyttä. Vaikutukset elinkeinoihin voidaan määrittää kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti, mutta maankäyttö on ratkaistu jo kaavoituksella. Vaikutukset omaisuuden suojaan voidaan määrittää euromääräisesti ja kvalitatiivisesti, mutta sekin intressi on pitkälti määritelty jo kaavoituksella.
Intressivertailun hahmottelua tutkimuksissa
Pellervon taloustutkimus ja Suomen ympäristökeskus: Kaivostoiminnan hyötyjen ja ympäristöhaittojen euromääräinen arvottaminen, 2014. Laaja selvitys, joka hahmottelee intressivertailun toteutusta vaikutukset rahamääräiseksi muuntamalla.
FRESHABIT-hankkeen yhteydessä toteutettu Puruveden taloudellinen arvo, 2021. FRESHABIT-hanke oli poikkeuksellisen laaja, 7 vuoden hanke, jossa oli mukana muun muassa Metsähallituksen luontopalvelut ja ympäristöministeriö. Osana hanketta selvitettiin Puruveden ja sen kunnon taloudellista arvoa: Kauppatilastojen mukaan rehevöityneiden lahtialueiden kiinteistöjen hinta oli yli 50 % alempi kuin selkävesien rantojen kiinteistöillä.
Maanmittauslaitoksen julkaisuja nr. 99: Maisemahaitoista ja niiden käsittelystä maanmittaustoimituksissa, 2006: Tutki maisemahaittoja ja niiden vaikutusta kiinteistöjen arvoihin: Lähimaisemissa sijaitsevan maisemahaitan vaikutus kiinteistöarvoon on noin – 10–20 %.
Suomen ympäristökeskus: Kaivostoiminnan ja muiden luonnonvarojen hyödyntämistapojen yhteensovittaminen (KAMU). Hanke on parhaillaan käynnissä.
”Hankkeen tavoitteena on kartoittaa olemassa oleva tieto ympäristöä hyödyntävien toimialojen, kuten kaivostoiminnan, ympäristövaikutuksista sekä vaikutuksista sosiaaliseen kestävyyteen (kuten työllisyys, ihmisten virkistysalueet) ja talouteen. (…) Varsinainen malli luodaan yhteistyössä eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa jatkohankkeessa. Kanssakäymisen kautta tunnistetaan eri tarpeet, niiden lainalaisuudet (toimintojen paikkasidonnaisuus ym), ymmärretään erilaisten vaihtoehtojen vaikutukset mm. taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kokonaisuuteen eri toimintojen koko elinkaaren ajalta tarkasteltuna. ”