Suomesta löytyy monia maailmanluokan arvoja

Suomi on maailman puhtaimpia maita. Järvet peittävät 1/10 pinta-alastamme¹, ja 87 % niistä on hyvässä tai erinomaisessa kunnossa². Pohjavetemme puhtaus ja laatu on maailman kärkiluokkaa³, ja juomavetemme on arvioitu parhaaksi maailmassa⁴. Tämän ainutlaatuisen puhtauden ansiosta meillä on Euroopan puhtaimmat elintarvikkeet ja maailman suurin luomukeruualue⁵.

Sisävetemme ja niiden puhtaus nostettiinkin yhdeksi kolmesta tärkeimmästä ”vientituotteestamme” Suomen kansainvälisiä vahvuuksia kartoittaneessa maabrändihankkeessa (2010)⁶.

Ruoan ja sen kasvuympäristön puhtaus ovat tärkeällä sijalla myös elintarvikeviennissä⁷. Matkailun vetovoima perustuu pitkälti puhtaaseen luontoon⁸.

Suomen järvet ja pohjavesivarannot ovat kuitenkin hauraita turmeltumiselle. Sisävedet ovat matalia ja ominaisuuksiensa takia erittäin herkkiä raskasmetallien, muiden haitta-aineiden ja happamien vuotojen vaikutuksille. Pohjavettä suojaava maakerros on ohut. Raskasmetallien aiheuttama saastuminen on pysyvää, ja hajoavien aineiden osalta kylmä ilmasto hidastaa merkittävästi niiden poistumista. Pohjoiset vetemme ovat siis herkkiä vaurioitumaan ja silloin kun toipuminen on mahdollista, ne toipuvat hitaasti⁹.

Matkailusta on tulossa yksi Suomen talouden tukipilareista¹⁰.

Lapin matkailun kansainvälinen nousu perustuu vuosikymmenien markkinointiin, joka on keskittynyt luontoon – Lappi valitaan matkakohteeksi puhtaiden ja koskemattomien luontoarvojen ansiosta¹¹. Luonto on Suomen matkailun tärkein vetovoimatekijä¹².

Kaivoksien ja matkailun yhdessäolo muuttuu ongelmalliseksi erityisesti, kun kaivos on sijoittumassa matkailun ydinalueen välittömään läheisyyteen.

Matkailijakyselyiden perusteella lähialueella sijaitseva kaivos vähentäisi alueelle palaamishalukkuutta 40 – 50 %:lla vastaajista¹³. Uudelleenvierailuhalukkuus vähenee etenkin ulkomaalaisilla matkailijoilla sekä niillä, jotka valitsivat matkakohteen sen luonnonmaisemien ja erämaisuuden takia¹⁴.
Useammassa tutkimuksessa on todettu matkailuyritysten kokevan, että riittävä etäisyys kaivoksen ja tärkeän matkailualueen välillä on keskimäärin 40 km. Lähempänä sijaitseviin hankkeisiin suhtauduttiin kriittisesti. Tämä todettiin myös Kittilässä, jossa suhtaudutaan keskimäärin positiivisesti 35 km etäisyydellä sijaitsevaan, jo toiminnassa olevaan kaivokseen, mutta ei uusiin hankkeisiin, jotka sijoittautuisivat lähemmäksi lomakeskusta¹⁵.
Tälläkin hetkellä on suunnitteilla kaivoshankkeita, jotka sijaitsevat tärkeiden matkailualueiden välittömässä läheisyydessä: Hannukaisen kaivoshanke Ylläksellä sijaitsee 4,5 km Äkäslompolon matkailukylältä, Aitolammen kaivoshanke 2,4 km Lintulan ortodoksisesta luostarista ja Juomasuon kaivoshanke 12,4 km Rukalta.

Ruoan ja sen kasvuympäristön puhtaus ovat tärkeitä brändiarvoja myös suomalaisten elintarvikkeiden markkinoinnissa ulkomailla¹⁶.

Kaivoksia koskevalle sääntelylle on ominaista, että eri tahojen edut ovat vastakkaisia¹⁷. Intressivertailuselvityksen raportti kuvaa, että yleisten ja yksityisten etujen painotus on muuttunut valtion luovuttua kaivostoiminnasta: vanhassa kaivoslaissa kaivoshankkeen katsottiin olevan aina yleisen edun mukainen, mikä vaikutti lupakäytäntöihin. Nykytoimijoilla, ja nykyisen kaivoslain puitteissa, näin ei enää ole. Painopiste on siirtynyt yleisestä edusta yksityisten etujen puolelle – yleinen etu lupaharkinnassa ei siis ole enää itsestään selvää¹⁸.

__________________________________________

1 https://www.eea.europa.eu/soer/2010/countries/fi/freshwater-state-and-impacts-finland-1
2 https://www.ymparisto.fi/en-US/Waters/State_of_the_surface_waters
3 https://www.ymparisto.fi/en-US/Waters/Protection_of_waters/Groundwater_protection/Groundwater_in_Finland
4 UNESCO
5 Business Finland, 2022.
6 Tehtävä Suomelle, 2010.
7 Business Finland, 2022. https://finance.yahoo.com/news/k-group-enters-cooperation-alibaba-053202856.html
8 Business Finland, 2022.
9 Kari-Matti Vuori, Johtava tutkija, FT, dosentti, Suomen ympäristökeskus SYKE (Ekotoksikologia ja riskinarviointi (ELAB)):
https://finland.fi/life-society/environmental-protection-in-finland/
Jari Lyytimäki, M.Sc., tutkija, Suomen ympäristökeskus SYKE, heinäkuu 2007, päivitetty heinäkuu 2014, https://www.ymparisto.fi/en-US/Waters/Protection_of_waters/Groundwater_protection/Groundwater_in_Finland
10 Matkailu tuo Suomeen isot rahat Business Finland 2022
11 MaRa ry. Matkailijat karsastavat kaivoksia – DILACOMI-hanke, 2013.
12 Business Finland, 2022
13 Pellervon taloustutkimus ja Suomen ympäristökeskus: Kaivostoiminnan hyötyjen ja ympäristöhaittojen euromääräinen arvottaminen, 2014. MaRa ry. Matkailijat karsastavat kaivoksia – DILACOMI-hanke, 2013. Hannukaisen kaivos ja matkailu, DILACOMI-hanke, Mikko Jokinen, METLA, 2014.
Joissain tutkimuksissa on todettu, että kaivoksilla ei olisi negatiivista vaikutusta matkailuun, mutta nämä ovat yleensä joko tarkastelleet matkailun kehittymistä laajemmalla alueella (esim. kattaen koko Lapin alueen), kauempana kaivoksesta tai malminetsinnän aikana – suurin vaikutus on todettu silloin, kun kaivos sijaitsee matkailualueen läheisyydessä.
14 Hannukaisen kaivos ja matkailu, DILACOMI-hanke, Mikko Jokinen, METLA, 2014.
15 Kaivostoiminnan koetut vaikutukset Kittilässä, 2019. Hannukaisen kaivos ja matkailu, DILACOMI-hanke, Mikko Jokinen, METLA, 2014.
16 Business Finland, 2022, finance.yahoo.com/news/k-group-enters-cooperation-alibaba-053202856.html
17 Intressivertailu kaivoslain lupaprosessin osana, 2022. s. 29
18 Intressivertailu kaivoslain lupaprosessin osana, 2022. s. 163