Kriittisten raaka-aineiden asetuksesta äänestetään torstaina 14.9.

Euroopan unionin valmisteleman kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukainen sääntely voi toteutuessaan aiheuttaa suuria riskejä Suomen vesistöille ja pohjavesille. EU:n parlamentin odotetaan äänestävän asetusehdotuksesta jo syyskuun 14. päivä. Äänestysajankohta on muuttunut, sillä aiemmin äänestyksen kerrottiin olevan lokakuussa.

Puhtaan veden merkitys korostuu tulevaisuudessa

Asetuksella EU pyrkii varmistamaan, että kriittisiä raaka-aineita toimitetaan riittävästi Euroopan teollisuuden tarpeisiin. Suomesta odotetaan löytyvän useita strategisten mineraalien esiintymiä, minkä takia huono lainsäädäntö voi aiheuttaa valtavia, peruuttamattomia haittoja.

Suomen pohjoiset vesistöt ja pohjavesi ovat hauraita. Ne vaurioituvat herkästi ja palautuvat hitaasti, jos ollenkaan. Pelkkä hiilineutraaliuden tavoittelu ei ole ympäristön eikä ihmisen edun mukaista – ilmastonmuutoksen etenemisen myötä myös puhtaan veden merkitys tulee korostumaan.

Louhinta ei saa pilata vesistöjä

On arvioitu, että Suomesta löytyy Euroopan mittakaavassa merkittävästi akkumineraaleja. Suomessa makeaa, puhdasta vettä on kaikkialla, ja se muodostaa useita isoja vesistöjä. Tällaisessa ympäristössä kaivostoiminnan myrkyt leviävät kauas. Akkumineraaleja tulee louhia vain siten, että vesistöjä ja pohjavesiä ei pilata louhimisen yhteydessä.

Vesistöt peittävät Suomea poikkeuksellisen laajasti, sillä kymmenesosa maasta on vesistöjen peittämää. Kaivokset täytyy tehdä suurella varovaisuudella tällaisessa ympäristössä. Ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt tekevät huonosti toteutetuista kaivosten jätealueista entistäkin vaarallisempia.

Luonnon puhtautta heikentävät käytännöt, kuten huono kaivoslainsäädäntö, voivat vaurioittaa muiden elinkeinojen elinvoimaisuutta ja pitkäaikaisesti vähentää niiden työpaikkoja.

Suomen matkailun ja elintarvikeviennin vahvuudet muodostuvat nimenomaan luonnosta ja puhtaudesta. Esimerkiksi rakennusperinteen ja kulttuurin rooli ei ole yhtä suuri kuin monessa muussa EU-maassa. Pohjoisessa kasvit kasvavat hitaammin, ja elintarviketeollisuuden täytyy tämän vuoksi kilpailla laadulla.

Suomen puhdas makea vesi on merkittävä tulevaisuuden arvokohde. Puhtaan makean veden merkityksen ennustetaan vain kasvavan ilmastonmuutoksen myötä.

Euroopan unionin valmisteleman kriittisten raaka-aineiden asetuksen mukainen sääntely voi toteutuessaan aiheuttaa suuria riskejä Suomen vesistöille ja pohjavesille.

Asetuksessa vaarallisia kirjauksia

EU pyrkii asetuksella varmistamaan, että kriittisiä raaka-aineita toimitetaan varmasti ja kestävästi Euroopan teollisuuden tarpeisiin.¹ Asetuksessa listataan kriittiset ja strategiset raaka-aineet. Osa kaivoshankkeista luokitellaan strategisiksi. Hankkeiden luokittelusta päättäisi EU:n oma ylikansallinen johtokunta.²

EU esittää asetusehdotuksessa kriittisten raaka-aineiden kaivoshankkeiden luvituksen pakollista nopeuttamista 24 kuukauteen.³ Asetuksessa esitetty lupaprosessien nopeuttaminen on erittäin kyseenalaista, sillä 24 kuukautta kaivoksen luvitukseen on äärimmäisen lyhyt aika.

Luvituksen nopeuttaminen vaikeuttaa ympäristövaikutusten arviointia

EU:n asetusehdotuksen toinen keskeinen ongelma on se, että kriittisten materiaalien hankkeilla olisi etusija (overriding public interest)⁴ esimerkiksi vesipuite- ja luonnonsuojeludirektiiveihin nähden, sillä direktiivit kieltävät vesistöjen tilan huonontamisen. Tämän nähdään aiheuttavan ristiriidan kaivannaisjätedirektiivin vesistöjen pilaamiskiellon kanssa.⁵ EU:n näkökulmasta teollisuudelle saatava hyöty voi olla suurempi kuin suomalaisen suuren vesistön pilaamisen aiheuttama haitta.⁶

Valtioneuvosto nosti kirjelmässään esille huolen luvituksen pakollisesta nopeuttamisesta. “Alustavan arvion mukaan asetusehdotuksessa esitetyt enimmäismääräajat luvitukselle vaikuttavat tiukoilta, kuten kaivostoimintaa koskeville strategisille projekteille asetettu kahden vuoden enimmäismääräaika. Jos luvituksen määräajat asetetaan liian tiukoiksi, riskinä on, että viranomaiset eivät pysty arvioimaan perusteellisesti luvan myöntämisen edellytyksiä esimerkiksi ympäristövaikutusten näkökulmasta.”⁷

Etusijamenettelystä kirjelmässä todetaan, että poikkeaminen ympäristön- ja vesiensuojelua koskevista EU-säädöksistä saattaa vaikuttaa vesiensuojeluun.⁸ Valtioneuvosto nostaa esille myös ongelmat, jotka liittyvät strategisten hankkeiden pakolliseen luvittamiseen ja kuntien itsemääräämisoikeuteen kaavoitusasioissa.⁹

– EU:n virallinen sivu aiheesta https://single-market-economy.ec.europa.eu/sectors/raw-materials/areas-specific-interest/critical-raw-materials/critical-raw-materials-act_en

– Datalehti suomeksi: https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/fi/fs_23_1663

– Valtioneuvoston kirjelmä asetuksesta U 7/2023

https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f8082a702

Kriittisten raaka-aineiden asetusehdotus

EU:n kriittisten raaka-aineiden asetusehdotus (Critical Raw Materials Act)(10) on EU-komission hyväksymä asetusehdotus, joka on parhaillaan käsiteltävänä EU:n valiokunnissa. EU-parlamenttiin sen odotetaan tulevan käsiteltäväksi syyskuussa 2023.
Asetus listaa kriittiset ja strategiset raaka-aineet. Jotkut kaivoshankkeet luokitellaan strategisiksi, joiden luokittelusta päättäisi EU:n kokoama ylikansallinen toimikunta. Asetus ehdottaa strategisten kaivoshankkeiden luvituksen pakollista nopeuttamista 24 kuukauteen.
Asetuksen ehdottama lupaprosessien nopeuttaminen on erittäin kyseenalaista, sillä 24 kuukautta kaivoksen luvitukseen (11) on äärimmäisen lyhyt aika. Yhtään tämän päivän kaivosta ei ole luvitettu tässä ajassa. Nopeutetussa käsittelyssä on suuri riski luvituksen laadun heikentymiselle.
Hätäinen kaivoksien ympäristölupien myöntäminen voi johtaa katastrofaalisiin seurauksiin ympäristön ja valtiontalouden kannalta, kuten esimerkiksi Talvivaaran katastrofit ja konkurssit 2012-2015, sekä kalliisiin ja vaikeasti hallittaviin jäteongelmiin, joista esimerkkinä on Kittilän kultakaivoksen syanidirikastusaltaan luvan peruminen 2022 (12).
Toinen kriittisten raaka-aineiden asetusehdotuksen keskeinen ongelma on, että strategisilla kaivoshankkeilla olisi myös etusija (overriding public interest) esimerkiksi vesipuite- ja luonnonsuojeludirektiiveihin nähden, jotka kieltävät vesistöjen tilan huonontamisen. Tämän nähdään myös aiheuttavan ristiriidan kaivannaisjätedirektiivin vesistöjen pilaamiskiellon kanssa. Tämä tarkoittaa, että kaivos voisi saada luvan pilata vesistöjä (artikla 7).
Kaivannaisjätedirektiivin mukaan kaivoksen jätteistä ei saa aiheutua vesistöjen tai pohjaveden pilaantumista pitkänkään ajan kuluessa.
Valtioneuvosto kiinnitti mietinnössään asetuksesta myös huomiota tähän: “Asetusehdotuksen 7 artikla mahdollistaa strategisten hankkeiden osalta poikkeamisen mm. vesipuitedirektiivin vaatimuksista silloin, kun hankkeesta saatava yleinen etu on merkittävä suhteessa haitallisiin vaikutuksiin. Vesipuitedirektiivin vaatimuksista poikkeaminen voi olla ristiriidassa muun muassa kaivannaisjätedirektiivin (2006/21/EY) 13 artiklan kanssa. Poikkeaminen ympäristön- ja vesiensuojelua koskevista EU-säädöksistä saattaa vaikuttaa vesiensuojeluun.” (13)
Valtioneuvosto mainitsee mietinnössään lisäksi nopeutetun käsittelyn ongelmana heikentymiset ympäristövaikutusten arvioinnissa ja kansalaisten kuulemisessa.
Valtioneuvosto nostaa esille myös strategisten hankkeiden pakollisen luvittamisen ongelmat liittyen kuntien itsemääräämisoikeuteen kaavoituksen suhteen.
On äärimmäisen tärkeää varmistaa, että kaivannaisjätedirektiivin vaatimusten tulee aina täyttyä myös strategisissa hankkeissa. Kaivannaisjätedirektiivin vaatimukset liittyvät kaivosyrityksen kaivoksen jätehuoltoon tekemiin investointeihin, eivät luvituksen nopeuteen.
Suomen kaivoslainsäädännön sääntelyn ja ohjeistuksen aukkojen sulkeminen on ehdottoman tärkeää, etenkin jos lupakäsittelyjä aiotaan tehostaa.
Kaivannaisjätedirektiivin vaatimusten täyttyminen sekä ennakoitavat ja oikeudenmukaisemmat korvauskäytännöt tarkoittavat myös vähemmän vähemmän valituksia ja oikeuskäsittelyjä, nopeuttaen luvitusta.
Suomen kaivoskriittisten yhdistysten yhteinen politiikkasuositus EU:n asetusehdotuksesta julkaistaan lähiaikoina.