Malminetsinnän päästöt huolestuttavat – lupien myöntäminen herkille luontoalueille on kyseenalaista.

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi maaliskuussa kahden Viiankiaavalle myönnetyn malminetsintäluvan toiminnanaloitusluvat. Toiminnanaloituslupa tarkoittaa, että malminetsinnän, mukaan lukien kairauksen, saa aloittaa, vaikka luvasta on tehty valituksia.

Lupa malminetsinnän aloittamiseen ennen valitusten käsittelyä on peruttu kaikkiaan neljältä malminetsintäluvalta, joista kolme yhdistystä on valittanut hallinto-oikeuteen. Anglo Americanin tytäryhtiö AA Sakatti Mining aikoi aloittaa kairauksen uusissa, aiemmin kairaamattomissa kohteissa Viiankiaavan suojelualueella. Valittajina ovat Rajat Lapin kaivoksille ry, Sompion Luonnonystävät ry ja Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry.

Kairaukset peruttiin toistaiseksi laajoilla alueilla Viiankiaavan suojellulla aapasuolla. Päätösten vaikutusalue on yhteensä lähes 5 000 hehtaaria, jolla ei aiemmin ole tehty kairauksia. Viiankiaavan soidensuojelualueen kokonaispinta-ala on 6 595 hehtaaria. Sakatti Mining on jo pidempään tehnyt kairauksia Viiankiaavan soidensuojelualueen länsilaidalla, Sakatti-nimisellä alueella, joka kattaa pienen osan koko Viiankiaavasta.

Yhdistykset olivat valittaneet malminetsintäluvasta luonnonsuojeluperustein, ja nyt valittivat sille annetusta toiminnaloittamisluvasta. Viime vuoden joulukuussa Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi yhdistysten valitusten perusteella aiemmat kaksi toiminnanaloittamislupaa sillä perusteella, että luvat olivat tulleet vireille vanhan kaivoslain aikana. Kyseessä oli lakitekninen peruste.

Oikeus ei tällä kertaa määritellyt, miksi malminetsinnän toiminnanaloittamislupa peruttiin. Se on voitu perua samankaltaisella lakiteknisellä perusteella kuin kahdessa aiemmassa luvassa. Toinen mahdollisuus on, että toiminnanaloittamislupa on peruttu luonnonsuojeluperustein. Myös ELY-keskus oli antanut kielteisen lausunnon toiminnanaloittamisluvasta.

Malminetsintäluvista käsitellään seuraavaksi valitukset, ja malminetsinnän aloittamisesta päätetään sen jälkeen.

Toiminnanaloittamisluvan saantia nopeutettu

Nykyisin toiminnanaloittamisluvan voi saada heti, kun malminetsintälupa on myönnetty ensimmäistä kertaa. Kyse on kaivoslakiin vuonna 2023 tehdystä muutoksesta. Aiemmin toiminnanaloittamislupaa sai hakea vasta malminetsinnän jatkoluvalle, eli vasta sitten, kun tutkimuksia oli jo tehty.

Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan mukaan on kyseenalaista, että esimerkiksi kairauksen saisi aloittaa jo silloin, kun valituksia vasta käsitellään. Toiminnanaloittamisluvasta voi valittaa, mutta on haastavampaa osoittaa, miksi toiminnanaloittamislupa tulisi perua. Tukesin hallinnoima prosessi voi siten vaarantaa ympäristöturvallisuutta ja heikentää maanomistajien ja naapurien oikeuksia. Tämä nostaa esille myös sen epäkohdan, että Suomessa ei tarvitse neuvotella maanomistajan kanssa tutkimusten sijainnista, kuten Ruotsissa täytyy, yhdistys arvioi.

”Ikävää maanomistajien kannalta on myös tapa, millä näiden neljän Viiankiaavan malminetsintälupahakemuksen kanssa ylipäätänsä toimittiin. Malminetsintälupien, joista saatiin nyt välipäätös, hakemukset oli jätetty jo vuonna 2012. Kyseessä on Tukesin käytäntö, jossa malminetsintälupahakemuksia ei käsitellä, vaan ne jätetään odottamaan, kunnes malminetsintäyrityksellä on oikea aika aloittaa tutkimukset.”

Sakatti Miningin malminetsintähakemus odotti siis käsittelyä 11 vuotta, kunnes vuonna 2023 siitä annettiin päätös.

”Tämä tarkoittaa, että malminetsintäluvan maksimiaika ei myöskään toteudu, ja maanomistajat, poronhoitajat ja luonnonsuojelu ovat epätietoisuudessa pidempään kuin laki sallisi”, Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan puheenjohtaja Jari Natunen toteaa.

Yhdistykset ovat huolissaan myös siitä, että kairauksen apuaine- ja sulfidimineraalipitoisia jätevesiä purkautuu Viiankiaavalla ruhjeisen kallioperän kautta ympäristöön. Malminetsintäyrityksen omien selvitysten pohjalta voidaan jätevettä arvioida vapautuvan jopa satoja kuutioita per kairausreikä vaarantaen erityisesti viitasammakon ja alueen muut matelijat.

Kairausten päästöillä ajaisi maapalloa ympäri

Ihmetystä aiheuttavat myös kairausten mittavat kasvihuonepäästöt. ”AA Sakatti Miningin yhteistyökumppani on raportoinut toisen yhtiön työmaan yhteydessä 10–20 kilometrin vuosittaisen syväkairausmäärän tuottavan päästöt, jotka vertautuvat autoiluun noin 15 kertaa maapallon ympäri. Päästöistä 95 prosenttia aiheutuu polttoaineen kulutuksesta. AA Sakatti Miningin mukaan vuoden 2021 loppuun mennessä yhtiö oli kairannut suojelualueella ja sen läheisyydessä yhteensä 346 kairausreikää, joiden mediaani oli 773 metriä ja keskimäärin kairausreiälle mittaa tuli 680 metriä. Näistä 70 prosenttia sijaitsi suojelualueen sisällä”, Sompion Luonnonystävien puheenjohtaja Sisli Piisilä sanoo.

”Jos Viiankiaavan vuosittaiset päästöt vastaavat yhteistyökumppanin ilmoittamaa, tarkoittaisi tämä kairausmääristä riippuen autoilua arviolta 150–210 kertaa maapallon ympäri, yhtiön kairattua jo viidentoista talven ajan. Nykyinen kaivoslakimme ja lupaviranomaisten käytännöt sallivat kaivosyhtiöille monia sellaisia asioita, jotka kenen tahansa muun toimijan suojelualueella toteuttamana olisivat todennäköisesti tutkinnassa ympäristörikoksina”, Piisilä ihmettelee.

”Luvissa, joiden toiminnan aloitus on nyt ainakin tilapäisesti estetty, suunniteltiin noin 60 lisäkairausreiän syväkairaamista. Jos jokainen näistä ulottuisi 680 metrin syvyyteen, olisivat ilmastopäästöt noin 30 kertaa maapallon ympäri autoilua vastaavat”, Piisilä jatkaa.