MiningWatch Finland näkee kaivoslakiuudistuksessa merkittäviä puutteita.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) järjestää tänään kansalaiskuulemisen valmisteilla olevasta kaivoslakiuudistuksesta. Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry – MiningWatch Finland on tyytymätön keskustelun pohjana olevaan TEM:n kaivoslakiluonnokseen. Se on ristiriidassa Marinin hallituksen hallitusohjelman ja Suomen perustuslain kanssa, eikä se ota riittävästi huomioon talousvaliokunnan mietinnön tai Vihervuoren kaivoslakiselvityksen kirjauksia. Esitys jättää myös suurelta osin huomiotta eduskunnalle jätetyn Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteen, jonka allekirjoitti yli 58 000 kansalaista.
Valmisteilla oleva kaivoslakiuudistus on poikkeuksellisen merkittävä poliittinen päätös. Kaivosteollisuuden asema ja sitä koskeva sääntely on kohtalon kysymys koko Suomelle, sillä nykyinen kaivoslaki antaa kohtuuttoman suuren vallan kenelle tahansa, joka osoittaa kiinnostusta Suomen maaperän
mineraaleihin.
Erityisen uhan muodostaa valmisteilla oleva Kanadan ja EU:n välinen CETA-sopimus. Jos sopimus ratifioidaan vielä nykyisen kaivoslain aikana, maanomistajat, kunnat ja valtio ovat vaarassa menettää määräysoikeuden maaperäämme niillä alueilla, missä on kansainvälistä kaivosteollisuutta kiinnostavia mineraaleja. CETA-sopimukseen nimittäin kuuluu investointisuoja, jonka perusteella kanadalaisyhtiöt voivat hakea korvausta, jos viranomaistoiminta tai lainsäädännön muutokset alentavat sijoituksen arvoa. Ääritapauksessa kanadalainen kaivosyhtiö voi hakea jopa miljardien korvauksia pelkän malminetsintävarauksen perusteella, jos esimerkiksi kunta estää kaivostoiminnan kaavapäätöksellä.
Malminetsintävarauksen saa halvimmillaan 1250 eurolla. Kaivostoimintaan liittyviä varauksia ja lupahakemuksia on jo alueelle, joka kattaa yli 10 prosenttia koko Suomen pinta-alasta.
Kaivostoimintaan liittyy myös merkittäviä ympäristöriskejä, joita ei lakiuudistuksessa ole otettu tarpeeksi huomioon. Ongelmia vähätellään usein vedoten Suomen tiukkaan ympäristölainsäädäntöön, mutta käytännössä valvontaviranomaisten resurssit ovat liian pienet, ja mahdollinen korvausvelvollisuus on helppo välttää vetämällä kaivosyhtiö konkurssiin, kun kaivostoiminta ei enää kannata.
Suurin ongelma kaivostoiminnassa on sen tuottama jäte. Kaivostoiminta tuottaa nykyään 75 prosenttia Suomen jätteistä, ja käsittely tulee kalliiksi. Esimerkiksi Terrafamen kaivoksen jätteiden neutralointi ympäristölle vaarattomammiksi maksaisi pelkkänä reagenssikuluna noin 11 miljardia euroa, mikä
vastaa suurin piirtein koko maan terveydenhuollon puolen vuoden budjettia.. Varsinkin, jos kaivostoiminta nykyisestään kasvaa, jätteiden käsittelystä tulee merkittävä rasite koko kansantaloudelle.
Kaivoslaki Nyt -aloitteessa on ehdotettu merkittäviä parannuksia näihin ongelmiin, mutta TEM:n lakiluonnoksessa niitä ei ole. Siksi Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry vaatii, että seuraavat kohdat on korjattava lakia uudistettaessa:
- Malminetsintää ei saa toteuttaa luonnonsuojelualueilla eikä vesistöissä eikä pohjavesialueilla
- Jätevesia ei saa purkaa vesistöihin ilman riittävää puhdistamista
- Kuulemismenettelyä on korjattava, jotta asianosaisten oikeusturva paranee
- Jälkihoitosuunnitelmat on esitettävä jo lupahakemuksissa
- Haitoista aiheutuvien korvauksien lainsäädäntöä ja määrää tulee nostaa ajan tasalle
Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry – MiningWatch Finland on valtakunnallinen kansalaisten etujärjestö, johon kuuluu asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä eri puolilta Suomea. Sen tavoitteena on edistää kansalaisten oikeuksia ja ympäristönäkökohtia siellä, missä on suunniteltua, olemassa olevaa tai lakkautettua kaivostoimintaa.
Lisätietoja:
Jari Natunen, 040 952 7815, njarit[at]yahoo.com
Mika Flöjt, 040 578784, mika.flojt[at]gmail.com