Mieslahden purkuvesipäästöt ovat saaneet laajaa huomiota osakseen. Neljä
yhdistystä on jättänyt ELY-keskukselle yhteisen huomautuksen Paltamoon
suunnitellusta Mieslahden kaivoksesta. Huomautus koskee Elementis Mineralsin
tarkkailuohjelmaa, jossa määritellään esitys luonnon, vesistön ja ympäristön
tarkkailusta.
Purkuputken myötä hanke on muuttunut oleellisesti. Puuttuvat tiedot ovat niin laajoja, että alueelta tarvitaan YVAâ€, sanoo Oulujärven vapaa-ajan asukas Mika Flöjt, Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry:n varapuheenjohtaja. Vain yksi lähistön kaivoshankkeista on tutkittu YVA:lla eli ympäristövaikutusten arvioinnilla – se on laadittu ainoastaan osasta Mieslahden kaivospiiriä (kaivospiiri 3030). Muut, tulevat Mieslahden kaivoksen alueet eivät ole YVA:n piirissä.
Koska YVA-lain mukainen arviointi on suoritettu olennaisilta osiltaan puutteellisesti (eli vain osa hankkeesta otetaan huomioon YVA:ssa), tulee Kainuun ELY-keskuksen kiireellisesti selvittää, että miten uusi YVA laaditaan Elementis Mineralsin moniosaiselle alueelle. Hanke on vaikutuksiltaan merkittävä, minkä takia YVA tulisi käsitellä harkinnanvaraisena.
”Tarkkailuohjelma vaikuttaa ennenaikaiselta, kun ympäristölupa on vielä valituskäsittelyssä. Emme pidä kaivoshanketta totetuttamiskelpoisenä luonnon, ympäristön, terveyden taikka
EU:n vesi- ja kaivannaislakien lähtökohdista”, toteaa ympäristöbiokemisti Jari Natunen, Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan puheenjohtaja.
”Naapureita kohtuuttoman pitkään kiusanneen kaivoshankkeen
olisi tullut raueta kaivoslain mukaan jo vuosia sitten, ja tästäkin
on valitukset vireillä,†jatkaa Paltamon Luonto ry:n puheenjohtaja Vesa Hyyryläinen.
Lajiston ja päästöjen selvittäminen yhä kesken
Paltamon luonto ry, Suomen luonnonsuojeluliiton Kainuun piiri ry sekä valtakunnalliset järjestöt Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry ja Vesiluonnon puolesta ry ja esittivät tarkkailuohjelmasta seuraavaa:
Yhdistysten mielestä kaivoshankkeen selvityksissä ja tarkkailuohjelmaesityksessä on edelleen huomattavia lainvastaisia puutteita. ELY-keskuksilla on velvollisuus kehottaa lisäselvityksiin, vaikutusten arviointeihin ja osallistumalla uudistetun tarkkailuohjelman laadintaan. Näiden syiden vuoksi hankkeen eteneminen on keskeytettävä siihen asti, kunnes riittävät selvitykset on saatu ja hankkeen kaikki vaikutukset on asianmukaisesti arvioitu.
Ennen tarkkailuohjelman määrittämistä on tiedettävä lähtötilanne. Eäinten osalta tämä tarkoittaa liito-oravan, lepakoiden, saukon ja viitasammakoiden esiintymisen selvittämistä. Kaivosalueella esiintyy useiden lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja joita ei saa hävittää tai heikentää luonnonsuojelulain 49.1 § nojalla.
Tarkkailun tulee perustua kattaviin esiselvityksiin sekä lainvoimaiseen ympäristölupaan. Lupa on nyt Vaasan hallinto-oikeudessa, koska kaikki osapuolet ovat valittaneet lupapäätöksestä.
Kertyvät aineet on mitattava kattavasti kaloista ja planktonista. Sedimenttien saastuminen on selvitettävä. Erityistä huomioita on kiinnitettävä suola-aineisiin, lantanoideihin ja metyylielohopeaan. Suola-aineet johtavat metyylielohopean ja rikkivedyn muodostumiseen, kalojen elohopeatason nousuun, sekä kuhien karkoittumiseen erityisesti syviltä alueilta talvella.
Myös kemikaalien osalta tarvitaan esiselvitys alueen perustilasta. Alueen koelouhoksien pohjasta on mitattava laajin alkuainekoostumus, minkä Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on esimerkiksi vastaavasti määrännyt Terrafamen tarkkailuun.
Kalalajeista ohjelmaan on lisättävä made, särki/lahna, siika, ja muikku. Arseenia pitää seurata useammista kalalajeista, erityisesti siiasta ja muikusta.
Yhdistykset painottavat tarkkailuohjelmaesityksestä puuttuvia aineita, kuten luvittamattomat haitalliset aineet: metyylielohopea, strontium, litium, rubidium, ja harvinaiset maametallit.
Sedimenttien mittaukset
Sedimenttien mittaukset tarvitaan purkupaikan läheisyydestä, purkualueen rajan
uusista pisteistä, sekä syvänteiden pohjasta. Näistä on syytä selvittää kaikkia vesistä havaittuja, ja erityisesti vesitöissä pitoisuudeltaan kohonneita ja/tai päästöissä yleisiä niin sanottuja harvinaisia maametalleja, kuten cerium, lantaani, neodynium ja yttrium. Harvinaiset maametallit ovat kertyviä ja haitallisia aineita.
Oulujärven jätevesien yhteisvaikutus purkuputken alueella on syy, miksi tarkkailun tulee olla tarkempaa kuin kaivoksilla yleensä, toteaa Mika Flöjt.
Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry on valtakunnallinen kansalaisten etujärjestö, johon kuuluu asiantuntijoita ja kansalaisjärjestöjä eri puolilta Suomea. Sen tavoitteena on edistää kansalaisten oikeuksia ja ympäristönäkökohtia siellä, missä on suunniteltua, olemassa olevaa tai lakkautettua kaivostoimintaa.
Lisätietoja: Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ry
Jari Natunen, puheenjohtaja, 040 952 7815, njarit[at]yahoo.com
Mika Flöjt, varapuhteenjohtaja, 040 578 784, mika.flojt[at]gmail.com
Tietolaatikko
Mieslahden kaivoksen tarkkailuvelvollisuus perustuu Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 17.12.2019 myöntämään ympäristö- ja vesitalouslupaan nro 157/2019 Dnro PSAVI/3365/2014. Lupapäätöksen lupamääräyksessä 58 on määrätty toteutettavasta tarkkailusta. Lupamääräyksen 58 mukaan yksityiskohtainen tarkkailusuunnitelma on toimitettu Kainuun ELY-keskuksen arvioitavaksi. Kalastoa ja kalastusta koskeva tarkkailusuunnitelma on toimitettu Lapin ELY-keskuksen kalatalousviranomaiselle hyväksyttäväksi.Tarkkailusuunnitelmassa on kuvattu käyttötarkkailu, päästötarkkailu, ympäristövaikutusten tarkkailu sekä tulosten toimittaminen ja raportointi. Muistutusaika on päättynyt. Valitettu ympäristölupa löytyy täältä.